Vaahteran lehdellä

Vaahteran lehdellä

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Heinäkuun kuulumisia

Heinäkuu on jo ennättänyt yli puolen välin. Lomakin oli ja meni ja työtkin ovat jo viikon verran kutsuneet. Kesän viileys näkyy pihalla myöhäisenä kukintana. Akileijat kukkivat vielä, vaikkakin jo niiden värit alkavat haalentua. Tämä hyvin tummanvioletti on tämän kesän suosikkini.

1.7.2017






Punaisten akileijojen siemenet voitin edelliskeväänä Päivänpesän elämää-blogin arpajasista ja nyt  vuoden vanhat taimet jo kukkivat. Kiva arpavoitto.

10.7.2017



Minulla alkaa olla jo mukava kokoelma erilaisia akileijoja ja tänä kesänä niiden kukinta kestää ja kestää. 

10.7.2017

Minun akileijani ei kuitenkaan vedä vertoja äitini akileijaniitylle. Tein siellä hieman kaiveluja ja toin kotiin ruiskukan sinistä akileijaa, jota minulla ei vielä ole. Toivottavasti sen siirto onnistuu.

Äidin akileijaniitty 8.7.2017

Viileän kesän myötä juhannusruusut kukkivat edelleen. Tosin meidän pihan ruusut ovat talon länsipäädyssä, johon aurinko paistaa vasta iltapäivällä.

15.7.2017

Viileä kesä jätti myös muiston perunapenkkiin. Halla nappasi hieman lehtien kärkiä heinäkuun toisena viikonloppuna. Onneksi vahinko ei ollut suuri, mutta tallennanpa senkin tänne aikakirjoihin.

10.7.2017


Kuivuutta ja sadetta on ollut vuorotellen. Laatikkopuutarhaan on saanut kantaa vettä heti sateiden jälkeen. Onneksi tuhannen litran vesisäiliössä riittää vettä useampaan kastelukertaan. Olen piilottanut vesisäiliön pelargoniaportaiden taa. Nuo kaikki pelakuut ovat talvihtineet verstaan ja pyykkituvan ikkunalla. Ehkä joukossa on pari pistokastakin, mutta pitkän pennin olen säästänyt kesäkukkaostoksissa, kun onnistuin talvetuksessa. Olen yrittänyt hoidella noita pelakuita erityisen hyvin ja vaaleanpunainen jauhe on niiden kukinnan salaisuus :)

15.7.2017

Heinäkuu kääntyy loppupuolelle. Pimeneviin iltoihin pitää varautua erilaisilla lyhdyillä. Meillä onkin nyt kunnon lyhty, sillä isäntä teki pihalyhdyn verstaan ylisiltä löytyneistä vanhoista ikkunoista. Vielä en laittanut lyhtyyn kynttilöitä, vaan ostin sinne krysanteemin.



Vielä on kesää onneksi jäljellä. Toivottavasti valoa ja lämpöä riittää. Sitä tarvittaisiin ainakin kasvihuoneessa, jossa tomaatit kukkivat vielä täyttä häkää. 




torstai 6. heinäkuuta 2017

Vierailu lumoavassa puutarhassa

Avoimet puutarhat antavat tilaisuuden ihan reilusti astua kiinnostavan puutarhan porttien sisäpuolelle. Vierailin Ylivieskassa Lenan ja Juhan puutarhassa. Olin käynyt tuossa puutarhassa myös kaksi vuotta aikaisemmin, joten tiesin paikan, mutta nyt sinne oli tehty sen jälkeen kasvihuone vanhoista ikkunoista. Halusin nähdä sen ja saada ehkä hieman vinkkiä oman kasvihuoneen suunnitteluun.


Kadun puolella, etupihalla on todella runsas kukka-alue. Juuri tällä hetkellä kukki runsaasti akileijoja. Talo piiloutuu omenapuiden taakse. Kukkamaassa on liuskekivipolkuja, joita pitkin voi kulkea talon sivustan kautta takapihalle.



Etupihan kukkamaa muistuttaa englantilaista gottage garden -tyyliä, jonka Lena kertookin olevansa yksi inspiraation lähde puutarhassaan.

Takapihaa hallitsevat suuret varjoisat vaahterat, joiden alle jää ihana maja ruokapöytineen. En oikein osannut ottaa sellaista kuvaa, jossa olisi näkynyt tuo ihana vilpoisa ja varjoinen maja kokonaisuudessaan.


Kasvihuone, jonka halusin erityisesti nähdä, oli hyötypuutarhan reunassa. Paikassa, jonne aurinko paistaa pitkän aikaa puiden täyttämässä pihassa.




Kasvihuoneessa on kiva korkea sokkeli, joka on ulkopuolelta päällystetty hauskasti luonnonkivillä, ikäänkuin se olisi muurattu niistä. Kasvihuoneen korkeus myös ihastutti itseäni, kun kotona kömmin matalassa kennokasvarissa. Lattian kivilaatat varastoivat lämpöä ja luovuttavat sitä iltojen viiletessä.
Kasvihuoneessa oli perinteisten hyötykasvien lisäksi myös kaikenlaisia huonekasveja valohoidossa.


Lenan hyötykasvimaassa kasvaa paljon kaikenlaista. Hauskat köynnoskasvimajat luovat mukavaa nähtävää kasvimaalle.

Pihan perällä virtaa Kalajoki. Rantaan päästäkseen saa kulkea ihanan köynnöstunnelin lävitse.


Tässä kuvassa kuitenkin olen jo palaamassa rannasta, jossa perheellä on grillaus-ja nuotiopaikka. Sekin on ympäröity kukkamaalla.


Lenan puutarha on ihanan rento ja runsas. Ruusut availivat nuppujaan ja syreenit kukkivat vielä, samoin alppiruusut. Itseäni ihastutti etupihan mahtava kukkamaa ja sen värimaailma. Kiitos, että avasitten puutarhanne vierailijoille.

Tässäpä vielä linkki Avoimien puutarhojen sivulle klik.

Lenalla on myös blogi, johon voi tutustua täältä http://lenanpuutarha.blogspot.fi/