Vaahteran lehdellä

Vaahteran lehdellä

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kesäkukkia nuukailijan malliin

Tänä keväänä olen ollut huono asiakas puutarhalla sekä markettien puutarhaosastoilla. Olen ostanut vain siemeniä ja multaa. Onhan näissä liikkeissä ollut aivan ihania kasveja tarjolla ja joskus ihan täytyy hillitä ostohaluja, etten tekisi mitään harkitsematonta. Esikasvatushullutuksesta on ollut myös hyötyäkin: Olen säästänyt pitkän pennin, vai pitäisikö sanoa senttejä. Omat esikasvatelmat eivät vain ole vielä kovin edustavia, vaikka ne ovat olleet kasvihuoneessa virkistymässä jo pitkän aikaa.

Ovenpieleen, kuistin ikkunoitten alle kasvatin samettiruusuja, joitten väliin laitoin persiljaa ja oreganoa. Siitä on nopsa hakea yrttejä keittiöön. Samettiruusu on ollut aina inhokkini, mutta nyt tulin kokeilleeksi sen kasvatusta ja voi olla, että jäi viimeiseksi kerraksi. Sen helppoutta kehutaan, mutta minun piti laittaa monet siemenet multaa, ennenkuin onnistuin kasvattamaan nuo kahdeksan kappaletta. Kukinta on vielä kovin vaatimatonta, mutta toivottavasti kesän mittaan se runsastuu.




Kevättalvella otin talvehtineista pelargonioista pistokkaita ja ne ovat nyt huvimajassa tuulensuojassa odottelemassa nuppuja ja paikkaa pihalla. Pelargonian alkuja on ollut n.10 ja lisäksi ne alkuperäiset, joista pistokkaat on otettu, joten niiden suhteen olen kyllä omavarainen.


Kasvihuoneessa on kasvamassa agapanthus Alba, eli valkoinen sinisarja. Se on vielä kovin pieni, vaikka se on ollut yli kaksi kuukautta ruukussaan. Toivottavasti saan sen kukkimaan.  Daaliatkin odottavat tuulen tyyntymistä, jotta voisin nostaa ne taas ulos ja ehkä kukkapenkkiin. Joissakin daalioissa on jo nuppuja, mutta en taida olla kovin taitava niiden suhteen.


Kasvihuoneessa odottelevat myös kymmenen gladiolusta. Kuvittelin ostohetkellä istuttavani ne huvimajan vieressä olevaan kukkapenkkiin, mutta todellisuudessa siinä ei ole vieläkään mitään kukkapenkkiä, joten ehkä hankin niille ison ruukun, tai voinhan laittaa ne etupihan perennapenkkiin.


Kesäkukkani eivät ole siis vielä kovin kukkivaisia, siispä toivon kovasti säiden lämpenemistä. Anopin kanssa piipahdin eilen puutarhalla, josta mukaan tarttui myös hieman väriä tähän vihreyteen.



Sain mummilta elämäni ensimmäisen tuppaanipelargonian, nyt se toivottaa portailla sisään tulijan tervetulleeksi omien pelargonioitten vierellä. Tupsulaventeli on se ainoa oma hankintani tänä keväänä.

Tänään tuulessa on välillä ollut lämmin henkäys. Pihalla on ollut melkein kesäistä. Lomaviikko alkaa olla lopuillaan. Maanantaina taas työt kutsuvat. Mutta onneksi ensin on viikonloppu. Hyvää kesäistä viikonloppua kaikille!

12 kommenttia:

  1. Itse kasvattaen säästää pitkän pennin! Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Nyt minulla oli vähän liikaa kaikenlaista ja tila meinasi loppua. Toivottavasti saan kaikki kukoistamaan ja kaunistamaan pihaa, mutta kokeiluahan tämä kasvien kasvatus pitkälle on. Hyvää viikonloppua Maarit!

      Poista
  2. Amei conhecer o seu blog!!Achei maravilhoso!!!
    Visite-me:http://algodaotaodoce.blogspot.com.br/
    Siga-me e pegue o meu selinho!!!

    Obrigada.

    Beijos Marie.

    VastaaPoista
  3. Kyllä kesäkukat kaupasta tai taimistolta ostettuna ovat melko arvokkaita. Pitkän pennin säästää kun itse kasvattaa. Kivan näköinen blogi sinulla, liityin seuraajaksi. Tervetuloa vastavierailulle!
    http://pihakuiskaajanpuutarha.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa blogin lukijaksi Anneli. Toivottavasti viihdyt. Pihaan saa kyllä uppoamaan kaikki pennoset, jos vain haluaa. Jostakin pitääkoittaa säästää. Eihän nuo omat kasvatukset vielä ole niin kukkeita, kuin puutarhalla, mutta jospa kesän edetessä kaunistuisivat. Pitääpä käydä kurkistelemassa sinun blogiasi.

      Poista
  4. Enpä ole ennen kuullutkaan tulppaanipelargonista saatikka nähnyt sellaista, tosi ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulppaanipelargonia on minunkin mielestäni ihana. Jossain lehdessä olen nähnyt vaaleanpunaisenakin.

      Poista
  5. Tulppaanipelargonian ostin minäkin tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Se oli niin kaunis, etten voinut vastustaa. T. Työkaveri jolle tänään vinkkasit blogista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, kun kävit katsomassa blogia. Meikäläinen alkaa olla jo melkoinen pelargonihamsteri. Valkoisen ainakin haluaisin vielä hankkia ja ehkä kirkkaanpunaisen.

      Poista
  6. Saatan liittyä jopa seuraajaksi, jos vain osaan. Oli mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa. :D

    VastaaPoista

Kiva, kun vierailit blogissa. Iloitsen kaikista asiallisista kommenteista.