Talvitulvaa ja lumen odotusta

Lumet ovat sulaneet ja maa on taas mustaa. Oikeammin se on kuitenkin vihreää tai ruskeaa. Nurmikon tilalla kasvava sammal tekee pihan kauniin vihreäksi. Takapihan kukkapenkissä yllättää kukkiva jouluruusu. Tosin vain yksi kukka on auennut, muut nuput odottelevat vielä, toivottavasti kevääseen asti. Nyt kukkiva jouluruusu on kyllä hieman kärsinyt lumen painosta, mutta silti se kukkii.

Kainon kuohun vedenpinta on noussut viime päivien sateiden ja sulaneen lumen ansioista. Normaalisti metrin levyisenä virtaava puro on muuttunut vuolaaksi virraksi ja on nyt monta metriä leveä. Onneksi vesisateita ei enää ole luvassa, joten vesi ei enää nouse.

Ruskea maisema ei kovin hivele aisteja. Toivottavasti pian sataisi lunta ja kuolleet korret ja heinät peittyisivät valkeaan pehmeyteen.

Onneksi sääennuste lupaa viilenevää ja talven tuntua. Välillä näyttäytyvä ja sitten poistuva talvi tekee vain kiusaa, kun ei asetu aloilleen. Kaipaan niin kovin oikeita, vanhanaikaisia talvia, jolloin lumi tuli viimeistään marraskuussa ja kesti huhtikuulle, Sellaisia ei ole ollut moneen vuoteen.

Elän edelleen valkean joulun toivossa.