Vaahteran lehdellä

Vaahteran lehdellä

maanantai 3. elokuuta 2015

Karkaavat krassit

Tämä kesä on ollut todella suosiollinen köynnöskrasseille. Ne venyvät ja venyvät pituutta ja kukkiakin riittää. Usein krassini ovat surkeita luikuroita, ilmeisesti en kastele, enkä lannoita niitä tarpeeksi. Tänä kesänä krassien kasvu on ollut komeaa sekä laatikkopuutarhassa, että keväällä liiteristä löytämässäni vanhassa sementinsekoituslaatikossa. Krassien köynnökset eivät enää pysy pajukartoissaan, vaan karkailevat pitkin nurmikkoa sekä laatikkopuutarhan käytäville.


Tuohon sementinsekoituslaatikkoon kylvämäni auringonkukat ovat hautautuneet aivan krassien alle, ne eivät taida kukkia ollenkaan.

Laatikkopuutarhassa krassit ovat peittäneet kesäkurpitsat sekä kukkakaalit. En ole raaskinut kitkeä noita krassejakaan, vaan annan niiden olla. Ehkä saan ensi vuonna kesäkurpitsoja ja nyt syksyllä pari pientä kukkakaalia. Saahan niitä kaupastakin, mutta krassinköynnöksiä ei myydä missään. Siispä nautin nyt silmilläni.





Kukkakauneuden lisäksi laatikkopuutarha on saanut myös yöllistä kauneutta. Raudoitusverkkokaarta koristaa nyt aurinkokennovaloketju. ( Joku voisi luulla meikäläistä hieman höpsöksi, kun olen jo jouluvalotkin ripustanut, mutta kyllä ne ovat ihan oikeat puutarhavalot.) Aurinkokennovalot ovat kivat, mutta täällä pohjoisemmassa ne syttyvät tähän aikaan vuodesta palamaan vasta ennen yhtätoista. Kesäyöt ovat edelleen valoisia. 


Laatikkoon tökätty pieni aurinkopaneeli ottaa talteen päivän valon ja luovuttaa sitä yöllä iloksemme. Paneelin vieressä oleva pak choi alkaa olla jo varmaan syöntikunnossa, mutta tänäkin vuonna se alkaa tehdä kukkanuppuja. Voisikohan pak choita pakastaa? Onkohan joku kokeillut sitä?

Raudoitusverkkoon  kiipeämään istutetut kesäkurpitsat ovat edelleen naurettavan kokoisia, mutta onneksi ruusupapu on tarttunut köynnöskaareen. Ehkä sittenkin voin kulkea kukkaisportista laatikkopuutarhaan. Vielä on hieman toivoa. 


Illat pimenevät hiljalleen. Elokuu hiipii maisemaan, Ilmassa leijuu ohrantähkien viljava tuoksu. Viileinä, kosteina iltoina Kainon Kuohun uumenista kohoaa tiheä usva. Pian on syksy, mutta sitä ennen ihania, lämpimiä päiviä. 

6 kommenttia:

  1. Aina löytyy niitäkin kasveja joille tällainen kesä on just passeli. Komeaksi ovat krassit kasvaneet. Jospa kuitenkin saataisiin tällä viikolla nauttia vähän kesäisemmästä säästä. Luvattu ainakin on suht kaunista ja lämmintä. Illoissa on kyllä jo syksyn tuntua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpimiä minäkin odotan. Jospa nuo surkeat kesäkurpitsat hieman virkistyisivät ja kasvihuoneessa tomaatit alkaisivat punastua.

      Poista
  2. Sama juttu minulla, krassit karkailevat miten sattuu. Mutta kauniita ne ovat siitä huolimatta. Tänään oli jo kaunis päivä! En ole aiemmin käynytkään blogissani, eli ihan uusi tuttavuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä tosi ihastunut noihin krasseihin. Olisi pitänyt istuttaa niitä köynnöskaareenkin. Ensi kesänä sitten. Mukavaa, kun kävit blogissani!

      Poista
  3. Ihania kukkia! Mun laatikkokasvatus meni ihan pipariksi tänä(kin)vuonna. Vain porkkanat iti! Liekkö syynä tämä kostea, kylmä kesä, mutta tomaatti kukkii vasta nyt kasvihuoneessa! Ei taia ees vihreeksi keritä tomaatit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raija. Minusta tuntuu, että alkukesän kylmät tuulet jäähdyttivät laatikkojen multaa, niin mikään ei oikein kunnolla kasvanut. Sateet huuhtoivat ravinteet pois. Minulla onneksi nuo kukat kasvoivat. Toivottavasti on lämmin syksy, niin tomaattisi ehtisivät kypsyä ( ja myös minun tomaattini)

      Poista

Kiva, kun vierailit blogissa. Iloitsen kaikista asiallisista kommenteista.