Vaahteran lehdellä

Vaahteran lehdellä

lauantai 24. lokakuuta 2015

Viimeiset syksyiset puuhat

Viikon tiukan opiskelun ja naputtelun jälkeen tuli sopivasti lauantaiksi ihana auringonpaiste. Huippusää haravointiin ja muihin pihapuuhiin. Tänä syksynä vaahterat eivät saaneet ollenkaan minkäänlaista ruskan sävyäkään. Lokakuun alun kirpeät pakkasyöt rutistivat lehdet ja vasta nyt ne alkavat putoilla. Onneksi etupihan ja saunan puolelta sain tänään kaikki haravoitua. Laatikkopuutarhan alapuolella oleva vaahtera on vasta pudottamassa lehtiään, niin siellä on vielä urakkaa odottamassa. Tammikin on vielä täydessä lehdessä. Haravointikaverilla on tänään ollut vaihteeksi ihan tavallinen kissanpäivä.



Haravointijätteet vein suurimmaksi osaksi kasvimaalle. Nyt on taas madoille ruokaa. Harakatkin ovat mielissään, kun nekin löytävät ruokaa lehtien alta. Elämän kiertokulku toimii sielläkin.

Taannoin voitin kukkasipuleita Kukkaiselämää-blogin arpajaisista. Olipa ihana voitto.


Näitä sipuleita en halunnut laittaa piiloon takapihalle, joten laitoin sipulit ruukkuun kevättä odottamaan. Toivottavasti onnistun kukittamaan nuo ihanuudet keväällä. Etenkin pinkit helmihyasintit kutkuttavat mieltä kovasti. Nuo kaikki sipulit pääsivät yhteen ruukkuun.
Kukinnan jälkeen sipulit siirtyvät pihamaalle perennapenkkiin.

Omia ostoksiakin oli vielä istuttamatta. Nämäkin tulppaanit päätyivät ruukkuun.


Pian ruukut nostetaan kellariin talveksi. Mutta milloin on oikea aika ottaa ruukut lämpimään, että ne kukkisivat suunnilleen pääsiäisenä? Pääsiäinen on ensi keväänä maaliskuun lopussa, eli harvinaisen aikaisin. Pitäisiköhän tähdätä kukinta vaikka vappuun?

Siinäpä kellariin menijät odottelevat. Runkoruusu on nostettu varsinaisesta ruukustaan talvehtimisastiaan, että se saadaan nostettua kellariin.


Perennapenkistäkin sain katkottua törröttävät varret ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen tähän asti noudattanut kuuliaisesti puutarhakirjojen neuvoja jättää varret talveksi paikoilleen. Nyt katsotaan, mitä perennoille keväällä tapahtuu.

Takapihan perennapenkissä jouluruusu on avaamassa nuppuaan. Voi olla, että nuppu ei jaksa aueta vähenevässä valossa. Toivottavasti keväällekin riittäisi nuppuja ja kukkia. 


Syksyn työt alkavat olla tehtynä. Vielä hieman haravointia ja sitten lumi saa peittää pihan ja valaista maisemaa. Pian on talviunien aika.

4 kommenttia:

  1. Ruska ei ollut tänä vuonna kovinkaan värikäs, kylmä taisi tehdä tehtävänsä. Haravointihommaa riittää, monissa puissa on vielä tosi paljon lehtiä, että ei hommat ihan heti lopukaan.
    Minä olen aina katkonut perennat jo syksyllä ja hyvin ovat keväällä nousseet. Tietyt arkajalat, kuten hohdekukat ja punahatut jätän katkomatta. Toivottavasti jouluruususi vielä jaksaisi avata nuppunsa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa sitten ensi syksynä olisi komea ruska. Nyt jäi kaikki vaahteranlehtiruusut ja muut sellaiset tekemättä. Kiva kuulla, että perennat ei kärsi siitä, että ne leikataan syksyllä.

      Poista
  2. Niin, kylläpä ne pihahommat alkavat olla loppusuoralla. Puidenlehtiä olen minäkin kärrännyt kasvimaalle ja loput haravoinut pensaiden alle maatumaan. Nyt kun kelloja siirrettiin, tulee pimeä vieläkin aikaisemmin. Vähitellen pitää siirtyä" pirttihommiin".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talviaikaan siirtyminen on kyllä ankeaa. Pidän siitä, että hetken aamut ovat valoisampia, mutta pianhan nekin pimenevät. Iltaisin pimeä tulee aivan liian aikaisin. Pirttihommat kutsuvat. Se on ihan totta.

      Poista

Kiva, kun vierailit blogissa. Iloitsen kaikista asiallisista kommenteista.