Sadonkorjuu ja säilöntä alkoi tillin ja persiljan kuivatuksella. Saan lainata anoppini kasvikuivuria, joka tallentaa yrttien aromit. Joskus kuivatin persiljaa sähköuunissa, se kuivui liikaa ja maistui vain heinälle. Sen ominaismaku oli haihtunut.
Persilja on lempiyrttini, sitä voin laittaa melkein mihin vain. Tilliä tarvitaan enimmäkseen kalan kanssa. Tillimäärä riittää varmasti talveksi, mutta persiljaa voisin vielä kuivattaa lisää, jos vain se suostuisi kasvulaatikossa kasvamaan. Samoin silolehtipersiljan kanssa.
Kasvihuoneessa pullistuu monta kurkkua. Joitakin yksittäisiä tomaatteja olen jo saanut ottaa syötäväksi, mutta suurin osa odottelee vielä täyteen mittaansa kasvamista. Myös chili vielä antaa odottaa kypsymistä.
Tomaatit olen latvonut jo pari viikkoa sitten ja poistanut lehdet melkein kokonaan, mutta kastelua en ole voinut vähentää, sillä osa tomaateista on vielä tosi pieniä, joten toivon niiden kasvavan isommaksi.
Kasvimaalla herneet pullistuvat, ja niitä voi jo maistella.
Herneen varret kasvavat liian pitkiksi ja ne kaatuvat tueksi laitetun verkkoaidan päälle. Lupaankin ensi keväänä olla viisaampi ja kirjoittaa muistiin kylvämieni lajikkeiden nimet, niin en tule jatkossa ottaneeksi sellaista lajia, johon en ole ollut tyytyväinen. Herneiden maku on kuitenkin hyvä ja niitä näytää tulevan paljon, huolimatta siitä, että osa kylvetyistä siemenistä hävisi parempiin suihin.
Varhaisesta sadonkorjuusta ei saa unohtaa sipulia. Oman maan sipulia on käytetty jo monta kertaa.
Sipuli onkin kasvanut todella hyvin.
Tulipa tästä nyt vihreä postaus. Kaikki kuvat ovat pelkkää vihreää, mutta sehän on oikeastaan lempivärini.
Kurpitsan kukka on keltainen ja kaunis. Mutta mikähän vaivaa kurpitsan alkuja? Hetken ne kasvavat, sitten ne kellastuvat ja pehmenevät. Toivottavasti tämä pieni alku kasvaisi isoksi ja oranssiksi kurpitsaksi.
Helteiden on luvattu jatkuvan pitkälle elokuuhun. Otetaan kaikki ilo irti auringosta ja kesän lämmöstä, kun sitä vielä riittää.