Vaahteran lehdellä

Vaahteran lehdellä

torstai 30. huhtikuuta 2015

Tervetuloa toukokuu

Aurinko paistaa ja ilma on oikein leppoisa. Onneksi sääennusteet erehtyivät, eikä täällä satanut lunta hiutalettakaan. Vappuaattoa saamme siis viettää harvinaisen mukavassa säässä. Tervetuloa toukokuu, ihana toukokuu, tuoksujen ja valon kuukausi. Pihan ilme muuttuu päivittäin ja alkava vihreys valtaa vähitelleen koko tienoon. Kukkapenkin sinivuokot ovat lopettelemassa kukintaansa, kun taas toisaalla valkovuokot sitä vasta aloittelevat.



Toivottavasti sinun toukokuusi alkaa yhtä lupaavissa merkeissä.
Hauskaa vappua!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Keltaisten kukkien päivä

Auringon paiste ja päivä päivältä aavistuksen lämpenevät säät saavat täällä pohjoisessakin kukkien nuput avautumaan. Jostakin syystä keltaiset krookukset kukkivat penkissäni viimeisimpänä, mutta onneksi ei vähäisimpänä.


Aikaisempien pääsiäisten tete-narsissitkin ovat avanneet kukkansa pikkuruisiin varsiin.


Keväinen linnunsilmä odottelee yhä lämpimiä päiviä kukkiakseen, nyt vielä vaatimattomat kukat kellastuvat lisääntyvän lämmön ja auringon paisteen myötä.


Koko talven ajan olen kerännyt ruuanlaitossa ja leivonnassa jäljelle jääviä kananmunankuoria.Nyt purkki alkoi olla tiivistämisestä huolimatta turhan täynnä, joten oli aika murskata kuoret ja aloittaa niiden hyötykäyttö.


Kätevä emäntä löytää tähän hommaankin sopivan työkalun. Munankuoren murskaajaksi valikoitui liiteristä sopiva koivuhalko. Varmaan tehosekoittajakin murskaisi kuoret, mutta sitä en käyttänyt, koska ajattelin terien tylsyvän. Hyvinhän koivuhalkokin hommansa hoiti.



Kuorimurskan käytän kalkitsemaan kukkaruukkuja ja laatikkopuutarhaa. Koekaniinina sai toimia laventeli, joka kellarissa vietetyn talven jälkeen on aloittanut kasvunsa kasvihuoneessa. 


Tulevalle viikolle on tiedossa monenlaista puuhaa. Onneksi vappu pidentää viikonloppua ja silloin on hyvää aikaa tehdä taas pihatöitä. Jospa vihdoinkin säät alkaisivat oikeasti lämmetä ja pakkasyöt loppuisivat.
                                                           Mukavaa viikkoa jokaiselle!

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Hui mitä hujoppeja

Ikkunalaudalla alkaa olla ahdasta. Helmikuun loppupuolella kylvetyt tomaatit ovat kasvaneet aurinkoisella yläkerran ikkunalla melkoisen pitkiksi. Ovathan ne myös aika honteloita. Yläkertaa on pidetty hieman viileämpänä, mutta auringon paistaessa sielläkin lämpötila kyllä nousee aika korkealla. Kasvilamppua ei tomaatintaimet ole tavanneet, vaan ovat saaneet ainoastaan auringon valoa. 


Tomaatteja taitaa tulla yli oman tarpeen. Eihän minun pieneen kasvihuoneeseen mahdu tuollaista taimimäärää. Lajikkeet ovat pääosin samoja, joita kasvatin viime kesänä: tigrellaa, tumbling tom´ia  nimetöntä kirsikkatomaattia, Uusia kokeiluja ovat sungold-kirsikkatomaatti sekä super marmande-pihvitomaatti. Kaikki muut ovat kasvaneet loistavasti, paitsi tumbling tom. Mikähän sitä vaivaa? Laitoin ne pieniin nelikulmaisiin taimipurkkeihin. Onkohan vika purkeissa?  Multa on samaa kylvö-ja taimimultaa kaikissa. Ruukut ovat ainoa ero. Lehdissäkin näyttää olevan jotakin vikaa.

(Tulipa tosi huono kuva, mutta ehkä siitä näkee tomin heikon kasvun.)


 Chilitkin ovat kasvaneet hitaasti, mutta nyt niissä näkyy reipastumista. Tigrellassa näyttää olevan jo ensimmäiset nuput, varmaan kohta saan leikkiä pölyttäjää.


Olen aika varovainen lannoittamaan esikasvatuksessa olevia kasveja. Tänä keväänä aion parantaa tapani. Hankin nestemäistä Kekkilän luonnonmukaista lannoitetta ja sitä olen jo kertaalleen käyttänyt. Ensi viikolla on uuden lannoitekastelun vuoro. Lannoitteessa on hauskasti lievä mämmin tuoksu. Toivottavasti lannoitepullo ei ollut hukkaostos, vaan se oikeasti antaa kasvulle voimaa. 


Olen ruvennut haaveilemaan, että saisin tomaatit piakkoin kasvihuoneeseen, mutta vielä on niin kylmää, eikä ennuste lupaa juurikaan suuria muutoksia. Toivottavasti alkava toukokuu toisi mukanaan lämpimät ja aurinkoiset säät.

Hauskaa tämä blogin kirjoittaminen. Olen jo pitkään pohtinut, mikähän mahtaa tumbling tomia vaivata, mutta samalla, kun tässä kirjoittelin, huomasin, että ongelman täytyy olla noissa pienissä ruukuissa. Heti huomenissa asialle on tehtävä jotakin ja etsiä tomeille isommat ja erilaiset ruukut. Katsotaan ja seurataan tilannetta, onko muutoksesta apua kasvuun.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Paluu laatikkopuutarhalle

Laatikkopuutarha alkaa heräillä talviuniltaan. Pieni kierros laatikoitten välissä herättää suunnitelmat ja pohdinnan tulevan kesän kylvöistä. Syksyllä jätin melkein kaikki kasvijätteet laatikoihin maatumaan. Eilen keräsin paksummat korret ja varret pois, lehdet jätin edelleen sinne sekoitettavaksi mullan joukkoon. Maissin juuret olivat vielä lujasti kiinni mullassa, enkä saanut niitä irroitettua. Ehkä maissia ei kannatakaan laittaa laatikkoihin kasvamaan, vaan taidan laittaa kasvamassa olevat maissit kasvimaalle. Kaikissa laatikoissa mullan pinta oli painunut melko paljon, eniten kuitenkin niissä laatikoissa, joihin olin laittanut oksahaketta pohjalle.


Uutta multaa on siis hankittava ennen kylvötöitä. Nyt vain pitäisi tietää, mikä olisi hyvä valinta. Viime kesänä minulla oli ongelmia mullan laadun kanssa, sillä kasvu oli osittain hyvin epätasaisesti. Mullan pinnalla näkyy jossakin kohdin hieman sammalta, ilmeisesti ph on ollut hieman alhainen. Kalkkia myös tarvitaan, jotta kasvu olisi suotuisampi.  Aralia oli paneutunut perusteellisesti pohtimaan multaongelmaani, ja hänen pohdintaansa voit lukea kommenteista Laatikkopuutarhan kuulumisia- postauksesta. Hiekkaa en enää lisää laatikoihin, sillä niissä laatikoissa, joihin hiekkaa laitoin, kasvussa oli ongelmia.

Laatikoiden reunuslaudat ja ehkä myös ulkopuolet kokonaan pitää käsitellä tervan/pellavaöljyn seoksella. Suurin urakka on kuitenkin laatikoitten välien kiveys. Osa kivistä onkin jo odottamassa, mutta vielä pitää hakea seulanpääkiveä jostakin.

Tänään otin jo varaslähdön kylvötöihin. Kasvimaalla pilkotti valkosipulin alkuja, jotka ovat peräisin viime keväältä ja syksyltä. Osa kynsistä kasvoi huonosti ja jätin ne nostamatta. Siellä ne vihersivät jo lupaavasti. Samoin löysin myös ison tukun valkosipulia, jotka hylkäsin istutuksen yhteydessä ja tökkäsin ne multaan. Nyt ne olivat jo aloittaneet kasvunsa. Nuo kaikki laitoin laatikkoon aivan ensimmäisiksi kasveiksi. Katsotaanpa, miten ne lähtevät kasvuun uusilla sijoillaan.


Kasvulaatikoitten sisäpuolella on myös pengerkankaasta tehdyt multapussit. Jotta tämä kangas ei rikkoontuisi multaa sekoitettaessa, työkalut on valittava huolella. Paras työkalu, joka löytyy minulta, on poikani tehnyt aikoinaan teknisissä käsitöissä. Mainio lapio! Lyhytvartisella, vankalla  pikkulapiolla on todella mukava sekoitella multaa.


Samalla kun kaivoin valkosipulit kasvimaalta, löysin myös uusia apureita laatikoitten multaa sekoittamaan ja popsimaan vanhat kasvijätteet ja muuttamaan ne lannoitteeksi.


Kasvun ihmeitä löytyy koko ajan ympäri pihaa. Tänä iltana sain ihastella vaahteran alkuja.



Huominen tuo taas uutta ihmeteltävää ja puuhaa. Jokohan olisi aika laittaa kurkku ja kurpitsat esikasvatukseen ja joko voisin tehdä kylvöjä laatikkopuutarhaan?

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Aamukierroksella

Kulunut viikko ei ole todellakaan hellinyt lämmöllä. Tiistai aamuna maa oli 5 cm lumikerroksen peitossa. Onneksi lumi kyllä suli päivän mittaan.  Pääsiäiseksi ulos laittamiani narsissit näyttivät tuolloin melko viluisilta.


Kylmä tuuli ja yöpakkaset viilentävät edelleen ilmaa. Aamukierroksen tein kuitenkin lintujen laulaessa. Kiurut ja peipot ovat jo saapueet, samoin töyhtöhyypät, jotka syöksyilevät pelloilla naukuen samalla, sekä kuovit, joiden äänet kuuluvat kauempaa. Näitä ihania ääniä kuunnellessa, olo tuntuu todella keväiseltä.

Aamukierroksella kurkistin huvimajaan, joka on nyt hetkeksi muuttunut pelargonioitten kasvattamoksi. Innoissani siirsin pelakuut jo kasvihuoneeseen, koska tarvitsin lisää ikkunatilaa sisältä, mutta pakkasen pelossa nostimme ne huvimajaan, jonne laitoimme myös sähkölämmittimen. 



Huvimajaan nostin myös surkeasti kasvavat samettiruusun taimet. Onko surkean kasvun syy valon puute vai kylmyys? Katsotaanpa onko siirrosta apua.

Sipulikukat ovat kohta täydessä loistossa. Aikaisempien vuosien tete-narsissit nostelevat nuppujaan pensaiden alla.


Krookukset aukovat nuppunsa hieman eri tahdissa, osa vasta nousee pinnalle ja osa on jo kukkinut kauemmin. Yhtään pölyttäjää en ole vielä nähnyt, ehkä sää on niille liian kylmä.


Skillatkin ovat heränneet. Aivan pian tuossa on sininen skillojen meri.


Etupihan perennapenkissä löytyy jo ensimmäinen vuohenjuuren nuppu. Vuohenjuuren alun sain äitini kukkapenkistä viime keväänä. Nyt se odottaa sijoitustaan huvimajan vierelle tulevaan kukkapenkkiin.


Kasvihuoneessa joulun alla multaan laittetut lumikellot ovat aukaisseet nuppunsa. Paitsi, että ainoastaan yksi sipuli kasvatti varren ja alkoi kukkia. Olisikohan hiiret syöneet muut sipulit kellarissa. Pianhan tuon ainokaisen voi laittaa jonnekin penkkiin kasvamaan ja leviämään.


Kylmästä säästä on myös hyötyä: Pääsiäiskukat kestävät varmasti vappuun asti. Liekot ovat jo kellastuneet, mutta tete-narsissit vasta aloittelevat kukoistustaan.


Tänään on tulossa ihana pihapuuhien päivä. Mistähän aloittaisin?

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Haravoimassa

Nyt on pihan haravoinnin aika, tai ainakin olisi. Haravan pitäisi kuopsuttaa ja raapia vanha kulottunut ruoho ja sammal hus pois tiehensä. Sittenhän nurmi pääsisi pian vihertämään ja näyttäisi nätiltä. Näinhän se menee, mutta ei aivan kuitenkaan meillä.

Syksyllä haravoin suurimman osan pudonneista lehdistä pois ja kärrään ne kasvimaalle. Siellä ne talven aikana muuttuvat mullaksi. Varsinkin koivun lehdet häviävät olemattomiin. Vaahteran lehdet haravoin marjapensaiden juurelle. Ne maatuvat hitaammin ja ovat myös oivaa katetta. Kyllähän ne rikkaruohot sitten kesän mittaan työntävät versonsa lehtien läpi. Tammi pudottaa lehtensä viimeisenä. Joskus vasta lumen päälle. Usein niiden haravointi jää kevääseen. Viime syksynä ne ehdin kuitenkin joten kuten haravoimaan ja suurin osa päätyi myös katteeksi pensaille. Tammen lehdet ovat kaikkein kovimmat ja maatuvat hitaimmin. Lumettoman talven tuulet pyörittelevät lehtiä ympäri pihaa. Se on hieman harmillista. Osa syksyllä haravoiduista lehdistä päätyy kompostiin, mutta mielestäni ne häviävät parhaiten kasvimaalla ja pensaiden alla, jossa ne myös lannoittavat niitä.

Keväällä on siis pikaharavoinnin aika. Siistin pihan suurin piirtein. Myrskyissä pudonneet oksat kerään silppuriin. Pienimmät risut saavat olla. Ensimmäisessä ruohonleikkussa ne sitten silppuuntuvat leikkurin säiliöön. Männyistä karisee käpyjä ja neulasia, jotka haluan pois nurmikolta. Tänään sain jo osan kävyistä ja risuista pois, Ne kärräsin kuusiaidan alle katteeksi. Vielä hieman jäi haravoitavaa, mutta siinäpä se sitten saa olla. Sammal saa vihertää ja kulottunut ruoho ja viimeiset lehdet saavat muuttua mullaksi lannoittamaan ruohoa.

Monesti hämmästelen, kun pihaa rapataan ja rapataan ja haravointijäte tungetaan jätesäkkeihin ja kuskataan kaatopaikalle. Ainakin minä saan hyvin lehdet ja muun haravointijätteen uppoamaan pensaiden alle ja ne saavatkin hyvän lannoituksen.


Päivän kukka on tänään sinivuokko. Ensimmäinen nuppu aukesi tänään kukkapenkissä.


Ensi viikko taitaa olla vähemmän keväinen. Räntääkin on luvassa. Harmi, nämä aurinkoiset lämpimät päivät olisivat kyllä olleet mieluisammat.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kainon Kuohun kevät

Ihana kevätpäivä. Se kuitenkin kului mukavasti sisätiloissa juhlatunnelmissa, joten vasta illalla pääsin käveleskelemään pihalle. Ensimmäiset krookukset aukovat täälläkin nuppujaan. Nämä ovat jotenkin pienempää lajiketta ja olivat pihallamme valmiina. Ne krookukset, jotka olen itse istuttanut odottelevat paksun lehtipeiton alla pensashanhikkien juurella. Kai ne sieltä joskus nousevat, mutta lehtipeitto lämpenee hitaasti.


Kainon Kuohun vedenpinta nousee ja nousee. Vesi virtaa todella nopeasti uomassa ja välillä siihen muodostuu pyörteitä. Virta solisee ja kohisee, mutta sen kuulee vain aika läheltä. Virtauksen voimakkuus pelottaa minua. Muutamassa sekunnissa veteen pudonnut oksa on jo monen metrin päässä putoamispaikaltaan. Onneksi lapset ovat kasvaneet isoksi, muuten keväisin saisi olla sydän kylmänä vahtimassa lasten leikkejä ulkona. 


Kaupungin läpi virtaava joki kuljettaa mukanaan kaikenlaista roskaa. Osa on selvää rakennusjätettä, jota lentää jokeen työmailta. Styroksipalat murenevat virtaavassa vedessä. Osa on kuitenkin aivan tahallaan luontoon heitettyä roskaa: pulloja, pitsalaatikoita, karkkipaperia... Melko ikävä näky. Kun vedenpinta laskee, roskat pitää käydä keräämässä pois.. 


Kevät on tullut Vaahteran lehdelle. Kohta vihertää ja puron pinta laskee. kapeaksi syväksi uomaksi, jonka partaalla kukkivat isot lemmikit.


Aurinkoiset kevätpäivät ovat aivan parhaita. Saisimmepa lisää tällaisia!

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Haastetta kerrakseen

Sain haasteen, nimittäin Gitta, Puutarha on kotini-blogista, lähetti minulle liebster avard-haasteen. Tämä haaste on tarkoitettu pienille, alle tuhannen lukijan blogeille ja tarkoituksena on tehdä niitä tunnetummiksi. Vastailenpa siis Gittan lähettämiin kysymyksiin

1.     Kuinka kauan olet pitänyt blogia?

Aloitin blogin pitämisen vuoden 2014 alussa. Aluksi postailin aika harvoin, mutta viime keväänä tahti kiihtyi. Talvella töitten jälkeen ei oikein löydy kuvattavaa eikä kirjoitettavaa, mutta kevät, kesä ja syksy, jolloin puutarhassakin on kuvattavaa, kirjoitettavaakin löytyy enemmän. Tarkoitukseni ei alun perin ollut keskittyä puutarhaan, vaan kertoa myös talosta ja sen elämästä, kuitenkin suurin osa postauksista koskee juuri puutarhaa. Tietenkin laatikkopuutarhan perustaminen ja sen kehittymisen seuraaminen on yksi tärkeä osa blogia. En vieläkään halua profiloitua puutarhablogistiksi, vaan kirjoittelen siitä, mikä sillä hetkellä on ajankohtaista.

Valokuvat otan pikkukameralla enkä juuri niitä muokkaile. Pidän yksityiskohtien, kuten kukkien kuvaamisesta, mutta joskus on kuvatessa hyvä astua askel taaksepäin, niin kokonaisuudetkin tulee nähtyä paremmin.


2. Onko sinulla kasvihuone?

Kyllähän minulla on kasvihuone, sellainen pieni kennomuovihuone. Aikasempien kasvihuonekokemusten opettamana laitoimme kasvihuoneen alle suodatinkankaan. Lattia ladottiin tiilistä ja reiät täytettiin hiekalla. Rikkaruohojen ei nyt pitäisi päästä valloilleen huoneessa. Tänä keväänä olen kuitenkin ruvennut haaveilemaan hieman isommasta kasvarista, mutta käytetäänhän ensin tämä vanha loppuun. Alla oleva kuva on viime heinäkuulta.


3. Millainen puutarhasi on?

Meidän tapauksessa varmaan pitää puhua pihasta. Puutarha kuulostaa liian hienolta. Talomme on rakennettu pienen puron varteen vuonna 1940. Todennäköisesti pellon reunaan. Pihalla on myös verstasrakennus, sauna, liiteri. ja huvimaja. Pihaa on siis vain laajennettu talon ja rakennusten liepeillä. Maaston muodot paljastavat, että suurempaa maanmuokkausta tai -parannusta ei pihalla ole tehty. Vanhat liuskekivikäytävät kulkevat talolta verstashuoneelle ja saunan luona. Etupihalla on vanha perennapenkki. Suuret koivut varjostavat pihaa, mutta ne saavat nyt muuttua saunapuiksi ja annetaan vaahteroiden ja tammen kasvaa pihan reunamilla. Olemme asuneet tässä talossa 2,5 vuotta. Ensimmäinen kesä meni ihmetellessä, viime kesänä aloimme rakentaa laatikkopuutarhaa takapihalle. Tämä projekti jatkuu tulevanakin kesänä.





4. Paljonko aikaa vietätä puutarhassasi kesäisin?

Keväällä, kun puutarhainnostus on suurimmillaan, iltaisin kuluu siellä monta tuntia, samoin viikonloppuisin. Kun kylvöt on tehty, on kitkemisen, haraamisen ja kukkapenkkien kanttaamisen aika. Ruohonleikkuu vie oman aikansa. Kuitenkaan en halua olla puutarhassa vain raatamassa, vaan se on myös rentoutumisen ja yhdessäolon paikka. Istuskelemme kahvilla huvimajassa tai pihapöydän ääressä. Nuotioimme tai grillaamme huvimajan vieressä olevassa "kesäkeittiössä". Joskus pelaamme petankkia tai muita pihapelejä.


5, Mitä kasveja kasvatat itse?

Kasvatan paljon erilaisia hyötykasveja. Salaattia, yrttejä, juureksia, kurpitsoja, hernettä, papua, sipulia erilaisia lehtivihanneksia. Mukaan mahtuu myös yksivuotisia kesäkukkia. Kasvihuoneessa kasvaa tomaattia, kurkkua, chiliä. Esikasvatettavia kesäkukkia en juuri kasvata, koska ikkunat eivät riitä, sillä ne ovat täynnä tomaattia ja chiliä. Perunaahan myös pitää kasvattaa.


6. Onko sinulla kasvimaa?

Sehän minulla on ja vielä laatikkopuutarha hyötykasveille. Kasvimaalla kasvaa sipuli ja suurin osa porkkanasta. Herneellekin on siellä enemmän tilaa. Kasvimaalla kasvaa myös ohdaketta ja valvattia, joita vastaan joudun kovasti kamppailemaan.



7. Entä muita hyötykasveja (puita, pensaita...)?

Pihassa on kaksi edellisten asukkaiden istuttamaa omenapuuta. Viime kesänä tuli tosi paljon omenoita, jotka teimme tuoremehuksi. Mustaherukkapensaita on neljä ja punaherukoita kaksi. Kylläpä ne meille riittää. Kasvimaan takana on vatturivi. Saunan takana kasvaa kaksi karviaispensasta. Kaikki ne ovat edellisten asukkaiden istuttamia ja punaherukat ainakin ovat tosi vanhoja.



8. Onko sinulla kotieläimiä, jos on niin mitä?

Vanha herra on pihan ja kodin valtias. Aku on 13-vuotias pirteä kissavanhus, joka on elämän kolhuissa joutunut luopumaan monesta hengestään, mutta muutama on vielä jäljellä. Aku pitää talon hiirettömänä ja puutarhan myyrättömänä, mutta harakoille se ei voi mitään. Ensimmäinen kuva Akusta ei sovellu herkille!




9. Hoidatko puutarhaasi ihan itse vai saatko apua?

Rakas mieheni auttaa minua monessa hommassa. Kylvämiset, kitkemiset ja kaikki kasvimaa ja  -huonehommat on minun heiniäni. Isäntä muokkaa kyllä maan valmiiksi. Ruohoa leikkaa se, kumpi ehtii ja jaksaa. Laatikkopuutarhan teko ei olisi onnistunut ilman mieheni taitavia käsiä ja näkemystä niiden rakentamisesta. Myös kaikenlaisten koneiden käyttö sujuu isännältä.



10. Mainitse viisi lempiviherkasvia, jotka omistat?

Sisäkukat ja -kasvit eivät oikein meillä menesty. Tällä hetkellä niille ei oikein ole paikkojakaan. Ainoa joka viihtyy on rahapuu. Ilmalämöpumppu kuivattaa liikaa kasveja, enkä oikein muista niitä kastellakaan.

11. Harrastuksesi bloggaamisen lisäksi?

Harrastan jonkin verran liikuntaa. Talvisin käyn kuntosalilla ja zumbassa sekä hiihtelemässä lähipellolla. Lenkkeilen myös silloin tällöin. Leivon ja kokkailen mielelläni ja kokeilen uusia reseptejä. Joskus teen jotain askarteluja ja käsitöitä. Monena talvena olen myös opiskellut avoimessa yliopistossa.

Tässäpä minun vastaukseni. Haastaakin pitäisi joitakin, mutta voit napata tämän haasteen tästä ja vastailla kysymyksiin omassa blogissasi.


keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Suomen kauhein piha

Keväällä piha näyttää tosi ankealta. Vanha, ruskea ja kulottunut ruoho, syksyltä haravoimatta jääneet lehdet ja puiden ja pensaiden alastomuus sekä kaiken paljastava lisääntyvä valo luovat masentavan näkymän. Tämä piha ei kyllä voi osallistua mihinkään pihojen kauneuskilpailuun.


Perennapenkki ennen talventörröttäjien poistoa ja poiston jälkeen. Olen aina jättänyt kesän kasvuston syksyllä kukkpenkkiin pidättämään lunta ja suojaamaan kasvustoa, mutta keväällä näyttää kyllä ihan kamalalta. Pitää varmaan joskus kokeilla kukkavarsien poistoa jo syksyllä ja seurata onko asialla merkitystä.


Saunalle vievä kivipolku on paksun saven peitossa vesijohtokaivannon jäljiltä. Tuossa tarvitaan jo painepesuria, että saadaan kivien oikea tumma väri esille.



 Röttelöliiterin kulma näyttää melkein romanttiselta. Noista laudoista voisikin jotain kehitellä.


Talon seinustalta kaadetun pihlajan oksat odottavat silppurointia. Ne joutuvat hetken odottamaan, sillä oksasilppuri on mennyt rikki, eikä pikkuremontista ja puhdistuksesta huolimatta lähtenyt toimimaan. 



Laatikkopuutarha on alaston, ehkä kohta sinne voisi jotain kylvääkin. Valkosipulia haluaisin jo laittaa, mutta puutarhalta varatuista siemensipuleista ei ole kuulunut mitään. Onkohan minut unohdettu?


Kaino Kuohu ei tällä hetkellä ole mitenkään kaino, vaan vuolas virta. Onneksi sulamisvedet eivät nosta tulvaa  korkeammalle tänä keväänä. 


Ankean katsauksen lopuksi kuva perennapenkistä elokuussa. Tätä kohden mennään!