12 kuvaa vuodesta 2017

Vuosi on vaihtunut ja on jälleen tullut aika tehdä pikainen katsaus menneeseen. Jokaisesta menneen vuoden kuukaudesta olen etsinyt kuvan, mutta tuo kuva ei välttämättä kerro muuta, kuin sen hetken tilanteen. Seuraavana päivänä kuvauskohde on näyttänyt jo aivan erilaiselta.

22.1.2017

Tammikuu 2017 oli hyvin vähäluminen. Lunta satoi ja suli. Piha oli välillä kierällä, liukkaalla jäällä ja etenkin pihasaunaan meneminen pimeällä oli välillä ihan pelottavaakin. Hiihtokeleistä ei ollut tuolloin tietoakaan.

26.2.2017

Helmikuu samoin oli vähäluminen. Loppukuusta lunta kuitenkin satoi ja aurinko paistoi korkeammalta. Lisääntyvä valon määrä ihastutti ja antoi energiaa.

6.3.2017

Talven tuntua oli vielä maaliskuussakin ja silloin sain käytyä hiihtämässä muutaman päivänä. Pihan suuret vanhat koivut olivat kauniita huurteisinakin. Talvi 2017 jää muistoihin koivujen viimeisenä talvena, sillä lehtiä noihin koivuihin ei enää kevällä tullut.
Maaliskuussa aloitin kylvöpuuhat ja tomaatintaimet kasvoivat kevätauringon lämmittämällä ikkunalla.

14.4.2017

Huhtikuussa pihan vanhat koivut kaadettiin pitkän harkinnan jälkeen. Koivujen risuissa ja rungoissa riitti puuhaa pitkälle kevääseen. Silppusin lähes kaikki risut oksasilppurilla.Toki pieni pääsiäikokko tehtiin myös risuista. Kaikki polttopuuksi kelpaava pienittiin ja halottiin ja pinottiin ensin pihalle kuivumaan ja myöhemmin liiteriin. Pihalle tuli nyt paljon lisää valoa ja ehkä myös syksyinen harvaointiurakkakin hieman väheni. Koivujen kaadon jälkeen kuitenkin laskin, että pihalle jäi vielä 27 koivua.

Huhtikuussa odotin kovin säiden lämpenemistä, mutta turhaan. Talvi tuntui jatkuvan ja jatkuvan.

10.5.2017

Talvi ei päästänyt otteestaan vielä toukukuussakaan. Lunta satoi vähän väliä. Odotetut lämpimät kevätpäivät jäivät kokonaan tulematta. Luonto eli kuitenkin omaa elämäänsä ja vihreys valtasi hiljalleen maisemaa. Kylvötöihin pääsin kuitenkin vasta toukokuun viimeisellä viikolla.

14.6.2017

Kesäkuu ei sekään suonut lämpimiä päiviä. Onneksi aurinko sentään näyttäytyi. Omenapuut kukkivat ennätysrunsaasti, mutta ennätysmyöhään. Juhannus vietettiin koleassa säässä perinteiseen tyyliin. Viileä kesä pidensi tulppaanien kukintaa. Ne kukkivat komeasti koko kesäkuun. Kukat taisivat pitää viileydestä, toisin kuin minä.

10.7.2017

Pihan juhannusruusut eivät pitäneet kukinnallaan kiirettä. Vasta heinäkuussa ne availivat nuppujaan. Heinäkuussa kukki myös alkukesän kukkija särkynytsydän. Koleus jatkui heinäkuussakin. Päiväkahvit juotiin aina huvimajassa. Pihalle ei tehnyt mieli kattaa kahvipöytää. Huvimajasta oli paljon iloa, sillä sain sinne vihdoin päiväunisohvan itselleni. Siellä oli mukava levähtää töitten jälkeen.

21.8.2017

 Elokuussa odottelin kovasti säiden lämpenemistä, jospa vihdoinkin, mutta kesä jatkui totutulla tyylillä. Puutarhan satoa sai odottaa, eikä sitä loppujen lopuksi tullut paljon mitään.
Keväällä istutin suureen lintuhäkkiin Suomi100-juhlaistutuksen, jossa oli kaksi kärhöä. Toinen kärhö oli sinikukkainen "The president," jonka nimesin Sauliksi. Toinen oli valkokukkainen" Madame le coultre"-kärhö, jonka nimesin Jenniksi. Harmikseni valkokukkainen kärhö kuoli jossain vaiheessa, eikä siihen ehtinyt tulla yhtään kukkaa. Suomi100-istutus jäi siis hieman vaillinaiseksi Saulin tehdessä muutaman kukan.
Elokuussa teimme uuden vattumaan. Sadetta tuli sopivasti, niin kaikki taimet lähtivät kasvuun. Toivottavasti jänikset ja rusakot jättävät nyt talvella vatunvarret rauhaan.

14.9.2017

Syyskuu tarjosi ennätyssuuren omenasadon. Pihan kahden omenapuun oksat notkuivat hedelmien painosta. Omenat olivat puhtaita ja madottomia. Puiden antimista nautimme vielä nytkin, sillä teetätimme niistä tuoremehua. Siitä tuli oikein erinomaista.

9.10.2017

Lokakuussa pihan vaahterat värjäytyivät syysasuun. Pihalla riitti lehtien haravointia suurten koivujen kaadosta huolimatta. Hyötykäytän haravoidut lehdet aina pihalla, laitan niitä marjapensaiden sekä kuusiaidan juurelle. Sinne ne maatuvat pikkuhiljaa. Laitoimme myös niitä kasvimaalle vietyyn kompostikehikkoon pudokasomenoiden sekä kompostimullan kanssa maatumaan.
Ensilumi satoi, kun kellot siirrettiin talviaikaan.

1.11.2017

Marraskuussa valmistauduttiin talvilepoon. Välillä lunta satoi ja välillä se suli pois. Marraskuu kutsui takan ääreen tuijottelemaan kynttilöitä.

Joulukuussa 2017 Suomen viettäessä 100-vuotisjuhliaan, rohkenimme juhlan kunniaksi vetää lipun salkoon vielä kerran. Onneksi laho salko pysyi pystyssä, eikä lipputangon nuppikaan pudonnut.

Joulukuussa alkoi myös oikea talvi, ja pitkästä aikaa ei tarvinnut jännittää, tuleeko valkea joulu. Onneksi saimme paksun lumipeitteen, joka ei huvennut muutamista plussakelin säistä huolimatta.

Vaahteran lehden vuosi 2017 jää muistoihin pihakoivujen kaatamisesta. Muita suuria muutoksia ei tapahtunut. Kylmä kevät ja kesä söi intoa pihapuuhiin, mutta suunnitelmat  ensi kesälle on jo muodostumassa. Toivottavasti se on edeltäjäänsä lämpöisempi.

En malta olla laittamatta mukaan myös 13. kuvaa. Ostin jouluaaton pikakauppareissulla ale-amarylliksen neljällä eurolla. Kukkavarteen avautui todella upea kukka.

Blogi elelee hiljaiseloa. Elämässä on niin paljon muuta sisältöä, että harvoin ennätän kurkkimaan blogien kuulumisia saati kirjoittelemaan omaan blogiin. Talvisydän kuluu sisäpuuhissa ja harrastuksissa. Toivottavasti pääsen hiihtämään mahdollisimman usein ja toivon myös kovasti, että sää pysyy talvisena ainakin tammi-ja helmikuun. Sen jälkeen kevät voisi tulla ja lumet sulaa pois. Tietenkin kestohanget olisi mukava kokea ennen lumien sulamista.

Hyvää alkanutta vuotta sinulle. Toivottavasti tästä tulee hyvä vuosi.

Keijukaisten häkki

Viime keväänä kyselin blogin lukijoilta, kuinka hyödyntäisin pihaani ilmaantunutta suurta lintuhäkkiä. Sain paljon innostavia ehdotuksia siitä, mitä istuttaisin häkkiin. Melkein kaikissa vastauksissa ehdotettiin keijunmekkojen istuttamista. Toukokuun lopulla sain toteutettua istutussuunnitelmat, joista voit lukea täältä (klik).   

23.8.2016

Sateinen ja viileä kesä ei oikein suosinut mansikkakeijujen häkin kasvua. Kasvien multatila oli liian pieni ja siinä oli ehkä liian vähän reikiä pohjalla ja kasvit vettyivät sateessa. Sade myös huuhteli lannoitteet pois, mutta kastelulannosta en voinut noille kasveille laittaa, koska multa oli niin tavattoman märkää. Välillä nakkelin laatikkoon kanankakkaa, mutta se ei tainnut enää tehota.

1.8.2016

7.8.2016

23.8.2016

Mansikat kasvoivat amppelissa, mutta niitä olisi puolestaan pitänyt kastella enemmän. Mansikat myös maistuivat harakoille ja ampiaisille. Mutta kyllä niistä meillekin riitti maistiaisia, mutta ei sen enempää.

Syyskuussa vein mansikka-amppelit kasvihuoneeseen, jossa mansikat kypsyivät paremmin. Nyt nuo amppelit mansikoineen viettävät talvea kellarissa. Toivottavasti talvehtiminen onnistuu siellä.

Keijunmekot kukkivat pakkasiin asti. Muut häkin istutukset hävisivät huonon kesän aikana, joten niistä ei ollut juuri mitään iloa.

Keijunmekko häkissä on kyllä kaunis, mutta kuvitelmissani ajattelin sen runsaammaksi, niin että se verhoaa koko häkin.

Ensi kesäksi olen jo suunnitellut häkille kaksi eri käyttötarkoitusta. Ensimmäinen idea on jättää häkki sijoilleen ja laittaa siihen kärhöjä syvempään astiaan. Toinen idea on viedä häkki kasvihuoneen seinustalle ja laittaa siihen lehtikaalit. Näin ne eivät katoaisi syksyn pimeinä öinä pupusten suihin.

Kevääseen on onneksi aikaa ja suunnitelmat voivat vielä muuttuakin, mutta häkistä taisi tulla pysyvä pihan koriste.

Hyvää yötä peiton alla

Lämpimien päivien jälkeen tulee tietenkin kylmät säät, kylmät päivät ja kylmät yöt. Tuuli kiskoo luoteesta Huippuvuorten jäistä ilmaa tuoden tyypillisen Suomen kesäsään. Hetken taisin luulla eläväni unelmien puutarhakesää, mutta se oli tietenkin vain unelmaa. Suomen kesä on täällä ja palauttaa minut todellisuuteen.

Tuulen puhaltaessa harsojen levittely on kasvimaalle ja kasveille on melkoinen suoritus. Laatikkopuutarhassa ne olivatkin valmiina. Tarkastellessani harsojen kuntoa, huomasin, että maissejani on pahoinpidelty. Syyttävä katseeni kääntyy taas noihin pahanilman lintuihin, harakoihin. Reijät harsossa ovat johtolanka salapoliisin tehtävässä.

Kasvimaalla harson sai perunapenkit ja herneet sekä auringonkukat ja härkäpavut. Muille sitä ei riittäänyt joten pärjätkööt ne omillaan, ehkä porkkanat ja sipulit pärjäävät taivasalla.

Etupihan perennapenkkiin ehdin alkuviikosta istuttaa daaliat ja gladiolukset, nehän piti myös saada peiton alle. Sinne päätyivät myös itsekasvatetut zinniantaimet, joiden hallanarkuudesta minulla ei ole tietoakaan. Mansikkakeijujen kesäkoti on myös päässyt suojaan peiton alle, jospa nyt halla ei koskettelisi turmelevasti mansikankukkkia.

Illan aurinko antaa erilaista, kaunista valoaan, siinä on hyvin lämmin sävy. Kainon Kuohun reunat näyttävät liki kauniilta. Rikkaruohot ja epätasainen kasvu ei näy tässä valossa. Loppuviikosta luvattiin tänne hurjia sateita. Kuinkahan paljon Kainon Kuohun pinta mahtaa nousta?

Pian sytytän kynttilät kasvihuoneeseen ja tuulen tyynnyttyä teen vielä harsojen tarkistuskierroksen. Toivottavasti hallaa ei tulekaan, vaikka kylmä yö onkin luvassa. Tässä tapauksessa aamu on iltaa viisaampi.

Mielenkiintoinen sääviikko on tiedossa. Jospa sitten taas aurinko jä lämpö hellisivät meitä.

Suojassa häkin sisällä

Taannoin heitin täällä ideakilpailun, jossa tarkoituksena oli saada vinkkejä suuren lintuhäkin somistamiseksi. Kiitos kaikille ideointiin osallistuneille. Kaikissa vinkeissä ehdotettiin jotain roikkuvaa amppelikukkaa tai köynnöstä. Minna heitti ihanan ajatuksen keijupuutarhasta sammalineen häkin alaosaan. Gitta tarttui myös keijuideaan ja ehdotti keijunmekkoa häkin sisälle.

Olihan minulla toki jo hajanaisia ajatuksia häkin suhteen ennen ideoiden pyytämistäkin, mutta on välillä hauska tuuletella omia ajatuksia, kun saa vinkkejä toisilta. Maria Luomulaaksosta olisi kovasti mielinyt lintuja häkin sisälle, mikä olisi ollutkin hauskaa, mutta nyt päädyin pitämään linnut häkin ulkopuolella, sillä roikkuvaksi laitoin tylsästi amppelimansikkaa. Pienen budjetin puutarhassa amppelimansikat ostetaan tietenkin taimina ja ne istutetaan kotona vanhoihin amppeleihin. Mansikoista leikataan myös rönsyt ja laitetaan nekin samaan multaan. Nyt jokaisessa amppelissa on kaksi ostotainta ja rönsyt lisäksi. Pieniä mansikanalkuja onkin jo kasvamassa, mutta eihän tästä talven mansikoita kerätä.

Häkin pohjalle tuli vanha perunalaatikko, johon istutin keijunmekon. Sille seuraksi laitoin paratiisikukan, joka tuli vastaan puutarhaosastolla. Aivan uusi tuttavuus minulle. Lisäksi ostin pieniä lobelian taimia, jotka toivottavasti rehevöityvät ja täyttävät multapinnan kokonaan. Häkin pohjalle meni myös kellarissa talvehtinut hortensia, joka ei oiken ole suostunut kasvamaan, vihertää kylläkin.

 

Paratiisikukan nuput eivät ole vielä kunnolla auenneet, joten se näyttää melko vaatimattomalta juuri nyt. Kaupassa sentään näin sen kukkivana, joten siksi valitsin sen. Sopiihan se myös keijunmekon väreihin. 

 

Pohjalle laitoin vielä jotakin, josta sainkin oikeastaan idean häkin käytölle seuraavalle kesälle. Olin kylvänyt lehtikaalia niin reilusti, että taimia oli vielä jäljellä. Laatikossa kasvaa nyt myös kuusi lehtikaalta. Ensi kesänä taidan laittaa häkin laatikkopuutarhaan ja lehtikaalit sinne suojaan jäniksiltä.

Toistaiseksi juuri valmiiksi istutettu häkki näyttää hieman tylsältä. Ehkä kalterit ovat liian tiheät ja kasvit eivät näy kunnolla. Toivottavasti keijunmekko kasvaa rehevästi ja kietoo häkin kukkaverhoon. Pitäisikö vielä käydä puutarhalla kyselemässä toista keijunmekkoa?

Häkki saa olla kesän lipputangon juurella, se taitaa olla pihan aurinkoisin paikka. Toivottavasti mansikat kypsyvät siinä makoisiksi.

Kiitos vielä kerran
Minna Mama`s garden blogista
Between Rikkaruohoelämää blogista, 
Maatuska Selätön puutarhuri blogista
Maria  Luomulaakso blogista 
Saara Arto ja Saara blogista
Gitta Puutarha on kotini blogista

Kiva kun laitoitte ideat jakoon. Ehkä vielä myöhemmin palaan tuonne mansikkakeijujen häkille täällä blogissa.