Pari postausta sitten lupailin kertoa laatikkopuutarhan kuulumisista, mutta vasta nyt ennätän palata siihen aiheeseen. Hommaa riittää näin loppukesällä kotitarpeiksi. Metsistä pitäisi hakea poimimattomat mustikat pois, herukkapensaat vielä odottavat poimijaa, kesäkurpitsat saisi laittaa pakastimeen, vadelmia kypsyy päivittäin. Pian karviaiset ovat poimintakunnossa ja sipulit korjattavilla. Jotenkin meikäläisen jalat suuntaavat aina mustikkametsään. Mustikoiden poiminta ja tietoisuus siitä, että pakastimesta löytyy marjoja talvellakin antaa minulle suurta iloa ja tyydytystä. Samaa en tunne muiden marjojen kohdalla. Ehkä vadelmissa on kuitenkin jotain samaa, mutta niiden poiminta rajoittuu tätä nykyä omaan vattupuskaan. Savokarjalainen marjatutka ja poimintageenit vahvistuvat vain iän myötä.
Laatikkopuutarha on nyt runsaimmillaan. Toki härkäpävut, rukola sekä pak choi ovat jo antaneet antinsa, samoin tilli.
Salaatti kasvaa rehevästi ja enempää ei tarvitse jatkossa kylvääkään. Ehkä näin päin kylvettynä salaatin määrä pysyy kohtuullisena.
Persilja sekä lehtipersilja eivät ole viihtyneet ollenkaan laatikkopuutarhan mullassa.
Ainoastaan n 10 cm verran reunasta on kohtuullista kasvua, muuten koko kylvös on pientä ja kitukasvuista.
Härkäpavut keräsinkin, mutta muutama palko jäi vielä kasvamaan. Olen jättänyt kaikki varret vielä paikoilleen, että kasvavien papujen varret pysyisivät pystyssä. Tietenkin laatikko myös näyttää kivemmalta, kun varret ovat vielä paikoillaan.
Kaalilaatikosta pinaatti on jo antanut satoaan, mutta sitä saadaan vielä pitkälle syksyyn. Köynnostukea pitkin kiipeävä krassi on pian kukintansa kukkinut, mutta vielä se kaunistaa laatikkoa. Kaalit ovat toipumassa kaalimatojen tuhoista, mutta satoa saa odotella. Luulin jo menettäneeni kukkakaalit, mutta ihan ne hengissä ovat, vielä vain kovin pieniä. Liekö niidenkin kohdalla sama ongelma, kuin persiljoilla.
Taitepavut kasvavat hyvin kituliaasti. Aluksi luulin niiden kärsivän kylmästä kesäkuusta, mutta koska kasvu on edelleen hyvin epätasaista, syyttävä katse kohdistuu jälleen mullan laatuun. Osa pavun taimista on jäänyt aivan kehityksen alkuvaiheeseen.
Kuvassa on vierekkäin kehittymätön pavun alku ja vieressä hieman aneeminen, isompi taitepapu, joitakin palkojakin on tulollaan.
Porkkanalaatikossa kasvu näyttää ulkoisesti olevan kaikkein tasaisinta. Ylikasvaneet retiisit jouduin nyhtämään pois muutama viikko sitten. Tosin sitä ei kyllä mitenkään huomaa. Punajuuria ja porkkanoita en ole vielä ollenkaan uskaltanut ottaa käyttöön. Toivottavasti juuretkin ovat kasvaneet hyvin.
Kesäkurpitsa ja halloweenkurpitsa ovat hyvin rehevät. Kuitenkaan itse hedelmien (voiko kurpitsasta niin sanoa?) tuotto ole ollut kovinkaan kehuttavaa. Kesäkurpitsaa olemme kyllä jo syöneet, mutta ne ovat olleet melko pieniä. Nyt näyttää satoa olevan jo hieman runsaammasti otettavilla. Lehdet ovat kyllä melko valtavat.
Halloweenkurpitsa luikertelee laatikosta pois monen metrin päähän. Taannoin ihmettelin kuihtuvia kurpitsan alkuja, mutta nyt muutama alku on ruvennut kasvamaan isommaksi. Ehkä sittenkin saan kurpitsalyhdyn. Toivottavasti se vielä ehtii. Samassa laatikossa kasvava maissi alkaa olla korjuukypsää. Pitäisi raottaa hieman verholehtiä ja kurkistaa tähkää.
Kuvasin innoissani laatikkoja yksitellen, mutta unohdin ottaa kokonaiskuvan laatikkopuutarhastani, joten se tulee joskus myöhemmin, kuten myös kokonaiskatsaus kokemuksiin laatikkopuutarhasta.