Ajatukset keväässä ja kalpea kellarilöytö

Kaupoissa on vaikea olla ohittamatta siemenhyllyjä, jotka ovat jo muutaman viikon siellä tarjonneet houkutuksiaan. Olen yrittänyt hillitä itseäni ja takonut kallooni, että nyt malttia. Viime kesän jälkeen päätin, että jätän esikasvatettavien kesäkukkien kasvattamisen niille, joilla on siihen oikeat tilat ja taito. Ne puuttuvat itseltäni, vaikka intoa olisi sitäkin enemmän. Ehkä raaskin ostaa muutamat kukkaseni puutarhalta tai kaupasta. Tietenkin pelakuita on jo pistokkaista tulossa ja ne talvehtineet, jotka ovat jo virittäytyneet kasvuun.

Satupuutarha-blogin arvonnassa voitin Satun omista perennoistaan keräämiä siemeniä. Ne laitoin jo multaan ja kylmäkäsittelyyn istutuspöydän hyllylle ulos. Viime keväänä  kokeilin tuota keinoa ja onnistuin kasvattamaan perennojen pieniä taimia, jotka istuttelin niitä pihalle.

Auringonkukkien kanssa olen tuskaillut muutamana syksynä. Pitkät jättiläisauringonkukat eivät ole ehtineet kukkimaan. Nyt ostin vain kääpiömallisia auringonkukkia, jospa ne ehtisivät paremmin. En millään viitsisi esikasvattaa niitä, vaan laittelen siemenet multaan aikaisin keväällä.

Vaaleanpunaista idänunikkoa yrtän vielä kerran, mutta jos ei onnistu, niin sitten ei. Viime talvena taimet katosivat jään ja pakkasen kurittamina. 

Olen kuitekin enemmän hyötykasvi-ihminen. Siksi hankin niiden siemeniä enemmän. Vanhoja varastoja en ole vielä kunnolla inventoinut, mutta katselin siemenhyllyistä jotain sellaista, mitä ei entuudestaan löydy.

Pillisipuli on itselleni ihan uusi juttu, samoin soijapapu. Meloniakaan en ole kokeillut moneen vuoteen, joten opeteltavaa riittää. Patiokesäkurpitsa voisi olla laatikkopuutarhassa kätevämpi, kun siinä ei näytä olevan pitkää kasvustolonkeroa.  Härkäpapua ja salaattia pitää olla joka kesä.

Luomuporkkanan siemeniäkin tuli ostettua.

Viikko sitten kaivoin kellarista päivänvaloon kalpean agapanthus alba- valkoisen sinisarjan. Sen olen istuttanut tuohon ruukkuun kaksi vuotta sitten. Yhtään kukkaa agapanthus-parka ei ole minulle vielä suonut. Sittemmin olen lukenut, että tuo kasvi tekee kukkia vasta sitten, kun ruukku on täynnä juuria. No kukkia saankin sitten odottaa, jos ei sitten tule jotain yllätystä. Nyttemmin tuo kalpoinen agapanthus on jo saanut lehtiinsä terveen, vihreän värin.

Kevät keikkuen tulevi. Tänään on taas ollut talviset tunnelmat, joten kylvöinto antaa odottaa itseään. Ehkä aurinkoisina päivinä ajatukset olisivat toisenlaiset.

Jos olet kasvattanut tuota soijapapua, niin kerro ihmeessä kokemuksiasi kommenttikentässä.

Hyvää yötä peiton alla

Lämpimien päivien jälkeen tulee tietenkin kylmät säät, kylmät päivät ja kylmät yöt. Tuuli kiskoo luoteesta Huippuvuorten jäistä ilmaa tuoden tyypillisen Suomen kesäsään. Hetken taisin luulla eläväni unelmien puutarhakesää, mutta se oli tietenkin vain unelmaa. Suomen kesä on täällä ja palauttaa minut todellisuuteen.

Tuulen puhaltaessa harsojen levittely on kasvimaalle ja kasveille on melkoinen suoritus. Laatikkopuutarhassa ne olivatkin valmiina. Tarkastellessani harsojen kuntoa, huomasin, että maissejani on pahoinpidelty. Syyttävä katseeni kääntyy taas noihin pahanilman lintuihin, harakoihin. Reijät harsossa ovat johtolanka salapoliisin tehtävässä.

Kasvimaalla harson sai perunapenkit ja herneet sekä auringonkukat ja härkäpavut. Muille sitä ei riittäänyt joten pärjätkööt ne omillaan, ehkä porkkanat ja sipulit pärjäävät taivasalla.

Etupihan perennapenkkiin ehdin alkuviikosta istuttaa daaliat ja gladiolukset, nehän piti myös saada peiton alle. Sinne päätyivät myös itsekasvatetut zinniantaimet, joiden hallanarkuudesta minulla ei ole tietoakaan. Mansikkakeijujen kesäkoti on myös päässyt suojaan peiton alle, jospa nyt halla ei koskettelisi turmelevasti mansikankukkkia.

Illan aurinko antaa erilaista, kaunista valoaan, siinä on hyvin lämmin sävy. Kainon Kuohun reunat näyttävät liki kauniilta. Rikkaruohot ja epätasainen kasvu ei näy tässä valossa. Loppuviikosta luvattiin tänne hurjia sateita. Kuinkahan paljon Kainon Kuohun pinta mahtaa nousta?

Pian sytytän kynttilät kasvihuoneeseen ja tuulen tyynnyttyä teen vielä harsojen tarkistuskierroksen. Toivottavasti hallaa ei tulekaan, vaikka kylmä yö onkin luvassa. Tässä tapauksessa aamu on iltaa viisaampi.

Mielenkiintoinen sääviikko on tiedossa. Jospa sitten taas aurinko jä lämpö hellisivät meitä.

Härkäpapula

Kasvimaalla on kasvanut tänä kesänä härkäpapua. Sen varret ovat venyneet korkuisikseni. Taisin kylvää siemenet hieman liian tiheään, sillä papuviidakko on ollut lävitsetunkematon. Jossakin vaiheessa kesää yritimme tukea tuota kasvua, mutta lanka olikin venyvää ja tuki jäi onnettomaksi.
Onneksi elokuussa ei ole ollut rankkoja sateita, jotka olisivat kaataneet nuo varret, vaan kasvusto on melko suoraa.

Härkäpavut ovat pitäneet viileästä kesästä. Palkoja on kasvanut ennätysmäisesti.

Eilen keräsin suurimman osan näistä paloista pois. Pienemmät jätin vielä pullistumaan, sillä niiden kerääminen alimittaisina on ihan turhaa työtä. 

Tässäpä tämän kesän härkäpapusaalis. Kun palot oli silvitty, papuja oli n. kolme kiloa. Kun keitin ja kuorin pavut, niitä oli enää reilu litra jäljellä. Nyt ne ovat pakastimessa käyttövalmiina odottamassa.

Vuosi sitten kirjoitin tarkemman selostuksen papujen käsittelystä. Sen postauksen voit lukea täältä (klik)

Papujen joukossa oli myös tälläinen seuralainen.

Kuva on kyllä tosi epätarkka, mutta näitä kotiloita löytyy silloin tällöin loppukesällä. Liekö tämä meripihkakotilo. Muita kotiloita meidän pihalla ei onneksi ole koskaan näkynyt. 

Pihalla riittää puuhaa edelleen. Tänään laittelin kesällä perustetun perennapenkin talvikuntoon ja samalla istutin keväästa asti kuivumassa olleet pääsiäiskukat; tete-ja muut narsissit sekä helmililjat kukkapenkkiin. Katsotaan miten lähtevät kasvuun, Vahinko ei liene kovin suuri, jos mitään ei nousekaan. Suurin osa sipuleista oli kuitenkin edelleen kovia, joten mahdollisuus kukintaan on olemassa. Huhti- ja toukokuussa nähdään onko työlläni tulosta. 

Hidasta kasvua

Kesän viileät säät ovat viivästyttäneet kaikkea kasvua. Laatikkpuutarhassa multa on kyllä pysynyt hyvin kosteana, mutta melkein aina puhaltavat tuulet viilentävät laatikkojen multaa. Luulen, että kylmä multa hidastuttaa kasvua, sillä kasvimaalla kasvit ovat kasvaneet paljon paremmin. Tosin en vieläkään ole sinut laatikkojen lannoituksen kanssa. Vaikka keväällä laitoin niihin kompostia, hevosenlantaa sekä uutta pussimultaa, esim porkkanoiden naatit olivat apean värisiä ja kitukasvuisia. Myös kasvu oli epätasaista. Tähän ongelmaan etsin ratkaisua ruohokatteesta sekä biolanin nestemäisestä kastelulannoitteesta, Ainakin porkkanat rupesivat kasvamaan paremmin ja naatit vihertyivät. Keväällä suuren sadon toivossa laatikkoon siirretyistä valkosipuleista vain muutama on kasvanut kohtuullisesti ja niitä on sieltä kynnettöminä jo otettu käyttöönkin. Nekin saivat lannoitetta, mutta niissä en ole huomannut muutosta.

Kesäkurpitsat ovat surkeita. Suurin toivein kylvin monenlaista kesäkurpitsaa, toiveet laitoin etenkin köynnöstävään kesäkurpitsaan, mutta paremmin kasvanut näyttää edelleen pieneltä. Ei toivoakaan siitä, että se alkaisi kiipeämään sille laitettua verkkoa pitkin. Satotoiveetkin ovat aivan minimaaliset tällä hetkellä. Nyt tuo kurpitsaparka tarvitsisi kovasti lämpöä.

Parsakaali kasvaa rehevästi, mutta senkin sato on aika vähäistä, Muutama nuppu on vielä tulossa ja tuossa on tällä hetkellä korjattu sato. Luulisi, että noin rehevässä kasvustossa olisi kunnon sato. Kukkakaaleissa ei vielä ole minkäänlaista kukka-alkuakaan.

Tällä hetkellä parhaiten kasvavat laatikkopuutarhaan kylvetyt kukat. Krassit ja ruiskukat ovat aloittaneet kukintansa. Pian unikot kukkivat miltei joka laatikossa. Niitä olen tainnut kylvää ihan liikaa. Kumma juttu, että kukkien kanssa olen onnistunut, mutta hyötykasvien kanssa menee huonommin. Ensi keväänä keskityn siihen, että laitan vain hyötykasveja laatikoihin, sillä nyt kukkia voi kasvattaa myös tarhan ympärillä.

Krassit ovat vallanneet tilan kurpitsoilta. Jostain kumman syystä olin kylvänyt sekä krassia, että kurpitsaa samaan ruukkuun. Kun keväällä huomasin sen, ajattelin, että pianhan se kurpitsa krassin peittää ja annoin olla, Nyt on käynytkin päin vastoin.

Laatikkopuutarhaviljely kaipaa vielä hienosäätöä, Vieläkään en ole tyytyväinen siihen, miten kasvit kasvavat siellä. Nyt parhaiten näyttää kasvavan lehtisalaatit, rukola sekä retiisi (sen jo tosin otin pois, kun uusintakylvösikin rupesi puutumaan). Herne on rehevää, kyssäkaali aloittelee paisutella mukuloitaan. Pak choi näyttää viimevuotista paremmalle, ehkä sen lehtiä voin jo pian kokeilla johonkin ruokaan. Perinteiset yrtitkin ovat kasvaneet kohtuullisen hyvin.

Kasvimaalla kasvaa kaikkea sitä, mikä viime vuonna ei kasvanut laatikkopuutarhassa: Porkkana, sipuli ja punajuuri varmistavat satoa ihan perinteisesti. Kasvimaan kasvu onkin ollut oikein rehevää, myös rikkaruohot ovat kasvaneet villisti. Valvatin kitkeminen on ollut todella työlästä. Kun saan laatikkopuutarhan kasvamaan haluamallani tavalla, voin luopua kasvimaasta ja sen kitkemisestä ( heh heh luulkaapa vaan) Härkäpapu on kasvaa hurahtanut korkeaksi, mutta pavut ovat vielä minikokoisia. Perunan kukintaa odotellaan. Omia pottuja ei ole vielä saatu, mutta satotoiveet ovat korkealla.

Kasvihuoneessa on ahdasta, niinkuin pitääkin. Muutama punainen tomaattikin sieltä on jo saatu. Tänään otettiin ensimmäinen kurkku. Paska-lajikkeen kurkku ei ollut yhtään piikikäs, vaan oikein mukavan sileä ja maistui oikein hyvälle. Pihvitomaatit ovat kasvaneet, mutta niiden kypsymistä saadaan vielä odotella.

Tuholaisia ei tänä kesänä ole ollut yhtään. Joku reikä siellä täällä lehdissä on, mutta ne ei haittaa. Kirvoja en ole nähnyt ollenkaan. Liekö nekin säikähtäneet kylmää kesää. Pikkulinnut kyllä hoitavat tuholaistorjuntaa kiitettävästi, samoin harakat, vaikka sympatiat eivät niiden puolella olekaan. Tuholaisten karkoittajina toimivat myös pikkusamettikukat, niitä on sekä kasvulaatikossa, että kasvihuoneessa.

Minä olen oikeastaan pitänyt näistä heinäkuun säistä. Aurinkokin on paistanut ja sadetta on saatu. Olen touhunnut monenlaisia projekteja, jotka helteellä olisi jäänyt tekemättä. Nyt on kylmä ja tuulista, niin ehdin naputella hieman pitemmästi tätä postausta, mutta huomenna taas aurinko paistaa ja projektit jatkuvat. Siitä sitten hieman myöhemmin lisää.

Mukavaa alkavaa viikoa kaikille.

Papuviljelmä

Sadepäivä, En saa itseäni ylös nojatuolista, vaikka osa minusta haluaisi olla ahkera ja puuhakas, mutta suurin osa haluaa venyä yöpaidassa ja juoda ties monennetta kupillista aamukahvia. Vettä on satanut vuorokaudessa liki 30 mm. Kainon Kuohun pinta on lähes samassa korkeudessa, kuin lumien sulamisen aikaan. Sadetta on luvattu koko päivälle, huomiselle, seuraaville päiville ja vielä ensi viikollekin. Työt puutarhassa saavat siis odottaa.

Alkuviikosta sain muokattua kasvimaata sen verran, että laitoin sinne härkäpavun siemenet, joka olivat olleet likoamassa vedessä liki vuorokauden.

En ole painanut mieleeni, minkä nimisiä tai minkä siementoimittajan papuja olen aikaisemmin kylvänyt. Ostan siemenet aivan tavallisista kaupoista ja puutarhaosastoilta, koska haluan nähdä mitä olen ostamassa. (Nettiostoksia en ole oppinut tekemään.) Nyt oli siis tällaisten papujen vuoro.

Liotetut pavut laitoin kylvövakoon n. vaaksan päähän toisistaan. Pussin ohjeessa oli 10-15 cm. Riviväliksi oli annettu ohje n. 50 cm, mutta täytyy tunnustaa, että laitoin omat rivit n. 30 cm päähän toisistaan.  Toivottavasti pavut kasvavat, ainakin kosteutta riittää alkajaisiksi. Kunpa olisi lämpöäkin.

Kylvövakoon olisi hyvä laittaa puun tuhkaa, mutta olin laiska ja ajattelin ripotella sitä mullan päälle, sitten kun olen tehnyt muutkin kylvöt.

Viime kesänä kasvatin härkäpapua viljelylaatikossa. Sinne esikasvatin taimet. Tuossa vastaistutetu taimet aloittelevat kasvuaan. 

Esikasvatetut pavut kukkivat heinäkuussa näin komeasti. Toivottavasti nyt maahan kylvetyt ehtivät kasvaa yhtä hyvin.

Elokuun puolessa välissä keräsin pavut talteen. Papujen keruusta ja niiden käsittelystä voit lukea täältä (klik)  Härkäpavuista saa monenlaista lisuketta ruokaan. Tässä on tarjolla härkäpaputäytteisiä kesäkurpitsoja.

Sade jatkuu edelleen. Kukat ovat ummussaan, eivätkä jaksa aueta pilvisenä päivänä. Rentukka ainoastaan pitää kosteasta ja aukoo pilvistä huolimatta nuppujaan.

Nyt ei auta surkutella huonoa säätä eikä tekemättömiä pihatöitä. Voisin ehkä lukaista mukavia puutarhablogeja tai katsella netistä puutarhaohjelmia. Mukavaa helatorstaita sinulle, toivottavasti edes jossakin aurinko pilkahtaisi.

Papusouvi

Härkäpapu on minulle uusi tuttavuus. Tutustuin siihen viime kesänä, jolloin kasvatin sitä ensimmäisen kerran. Innostuin kokeilustani ja varsinkin kun kaikki pakastetu pavut tuli syötyä jo syksyllä, halusin kasvattaa nyt hieman enemmän niitä. Härkäpapua kasvaa sekä kasvimaalla, että laatikkopuutarhassa. Havaintoni mukaan sato oli kasvimaalla parempi, kuin kasvulaatikossa, vaikka laatikossa oli multavampi maa ja kastelu runsaanpaa. Kasvimaata en ole kastellut taimien istuttamisen jälkeen juuri ollenkaan. Kasvulaatikossa osa pavuista alkoi myös kellastua. Kastelimmekohan sitä liikaa? Pavut kukkivat kyllä komeasti, mutta jostain syystä vain alimpiin kukkiin kehittyi palkoja. Vaikuttiko alkukesän kylmyys pölyttymiseen? Kasvien kasvatus on joka vuosi erilaista. Olosuhteet ja sää vaikuttavat niin paljon kasvien menestymiseen.

Tänään oli papupäivä. Keräsin lähes kaikki härkäpavun palot pois. Nämä pavut ovat rikkaruohoista päätellen kasvimaalta.

Papuja tuli runsaasti, vaikka osa kukista oli jäänyt kehittymttä 

Palot olivat suuria. Kuvassa kädelläni oleva palko on kyllä suurimmasta päästä. En tullut heti avanneeksi tuota palkoa, joten sisällön määrä täytyy arvata. Siinä on ehkä viisi tai kuusi siementä.

Palon sisällä siemenet ovat pehmeän sisäosan ympäröimänä. Sisäosa voisi muistuttaa vaikka kosteaa huopakangasta. Kuvasta näkyy myös siementen suuruus. Pikku kätöseni näyttää vielä pienemmältä isojen siementen vierellä. Härkäpavun palon sisällön määrä vaihtelee, joissakin on vain yksi iso siemen ja muut alut ovat surkastuneet ja suurimmissa oli kuusi isoa siementä.

Pavun siemeniä tuli iso astiallinen, ehkä 5 litraa.

Härkäpapujen käsittely on nyt siis puolessa välissä. Seuraavaksi siemenet ryöpätään ja sitten ne kuoritaan. Härkäpävun siemenen päällä on sitkeä kuori, joka ryöppäämisen jälkeen on helppo poistaa käyttämällä hieman kynsiä apuna kuoren puhkaisemisessa. Siemenen sisältö voidaan sitten vain puristaa pois kuoren sisältä. 

Tässäpä on tämän vuotinen härkäpapusatoni. Noin kolme ämpärillistä palkoja hupeni pariin litraan käyttövalmiita pavun siemeniä.

Pavut laitoin pieniin minigrip-pusseihin. Kussakin pussissa on noin 1,5 dl papuja ja nyt ne ovat pakastimessa odottamassa käyttöä.

Mihin härkäpapua sitten käytän? Suurin osa menee erilaisiin kasvispöperöihin. Sosekeittoakin haaveilen tekeväni. Eiköhän kaikki tule kuitenkin käytettyä.