Vaahteran lehdellä

Vaahteran lehdellä

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Kerrankin toiveeni toteutui

Tammikuun postauksessa toivoin oikeaa talvea ja toiveeni on totisesti toteutunut. Olen saanut nauttia ihanasta lumisesta pakkastalvesta. Tällaisia talvien pitää ollakin. Kunnolla lunta, eikä mitään liukkaita lumettomia, ikuisia marraskuita, kuten muutama talvi on ollut.

21.1.2018

Hiihtäminen on sujunut kaupungin laduilla sekä itsetehdyllä peltoladulla. Oikein mainiota. Tosin nyt hiihtoloman lopuksi tullut flunssa teki taukoa hiihtoharrastukseen. Onneksi sääennuste lupaa talvisten päivien jatkuvan, niin saan vielä hiihdellä flunssan parannuttua. Tulisipa vielä kestohanget, niin saisi lasketella peltojen pintaa pitkin miten mielii. Kyllä minua hellitään.

Lunta on totisesti tullut. Tänään otetuista kuvista näkyy lumen paljous. Kolaajaa voi jo ehkä lumen lykkiminen kyllästyttää, mutta itse en ole vielä kolannut tarpeeksi.

14.3.2018
 Laatikkopuutarha näyttää kadonneen kokonaan.

14.3.2018




14.3.2018
Yksi laatikko sentään paljastaa salaisen puutarhan. Lumipeite on totisesti vankka ja toivonkin, että sen alla on kasvien hyvä talvehtia. Vähän nyt harmittelen, että en syksyllä ripotellut sormustinkukan siemeniä kukkamaahan. Olisivatkohan onnistuneet.?

8.3.2018



Pakkaspäivistä yritin ottaa ilon irti. Onnistuin tekemään veden jäädytyskokeen kiehuvaa vettä heittämällä.


Iloa talveen on tuonut lumen ja pakkasen lisäksi Väinö, joka ilmestyi meille tammikuussa. Olin kyllä jo varma, että kissaa  meille ei enää tule, mutta hiiret hakeutuivat liian innokkaasti sisätiloihin ja siimahäntiä vilahteli jo makuuhuoneessakin. Väinö osoitti heti tarpeellisuutensa upottamalla hampaansa luvattomiin vieraisiin. Jo ensimmäisellä viikolla ainakin neljä hiirtä joutui pienen pentukissan suuhun. Mainio kissa!

14.1.2018
Väinö on ollut meillä jo kaksi kuukautta ja on nyt neljän kuukauden ikäinen. Raivostuttava riiviö, joka säntäilee paikasta toiseen leluhiiri suussaan ja pudottelee koriste-esineitä sekä jyrsii kaikki sisäkasvit.

14.3.2018
Väinö on peloton ja rohkea kissa. Ulkonakin se on ottanut haltuunsa liiterin alusen ja komentaa siellä asustavia myyriä. Kunhan lumet sulavat päästään Väinön kanssa yhdessä pihahommiin :) Saa nähdä mitä siitäkin tulee.

Katse alkaa kuitenkin pikkuhiljaa kääntyä kevääseen. Tomaatinsiemenet ovat mullassa enkä tänäkään vuonna oikein osannut pysyä kohtuudessa. Kylvin kuuden eri sortin siemeniä. Toivottavasti tänä vuonna tomaatit kasvavat viime vuotta paremmin. Vielä en kuitenkaan odota kevättä. Liian monta talviprojektia on vielä kesken, mm. se hiihtäminen.

Auringon valo lisääntyy pävä päivältä ja antaa elinvoimaa. Nautitaan talven valoisista päivistä. Ihana talvi. 


15 kommenttia:

  1. Lunta on todellakin MUKAVASTI, en valita ollenkaan tykkään lumesta ja oikeasta talvesta. Toivottavasti hiihtokelejä piisaa, mikä mukavampaa kun aurinko lämmittää ja vielä voi hiihtää. Terveisiä Väinölle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talven paras aika on vielä edessä, kun aurinko lämmittää ja hanget hohtavat. Voisin olla hiihtolomalla koko lopputalven ja hiihdellä päivät pitkät. Mukavia hiihtokelejä myös sinulle. Terveiset menevät Väinölle silityksinä :D

      Poista
  2. Parasta hiihtäminen on ihan luonnonladuilla. Kaupungin (meillä kunnan) ladut on niin kansoitettuja, ettei tahdo sekaan mahtua.
    Ihana Väinö! On ne aika riiviöitä tuossa vaiheessa, mutta silti niin hellyttäviä. Ja voisiko parempaa hiiripyydystä ollakaan. Teillä on rattoisasti kesä tiedossa. Mikäs sen mukavampaa touhuta puutarhassa, kun on noin kiva kaveri. Kissat eivät ole onneksi kovin innokkaita kuoppien kaivajia. Tai ehkä sentään pieniä kuoppia voi ilmaantua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja parasta on, kun ladulle pääsee kotiovelta :) Meillä on kuitenkin lähellä ihan pikkuinen valaistu latu, jossa voi hiihtää vain pertsaa. Se sopii mulle ja muille mummoille ja papoille, joita olen tavannut ladulla.

      Väinön tulo oli totaalinen yllätys, mutta kissan menoa ja temmellystä on virkistävä seurata. Kevättä odotellessa ;)

      Poista
  3. Onpas mahtava hiirikissa, kun heti pienenä jo noin hyvin hiirestää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa kyllä mekin on hämmästelty. Ehkä on hyvää hiirestäjäsukua ja ehkä emo ehti hieman taitojaan opettaa Väinölle.

      Poista
  4. Lunta ollaan saatu tosiaankin reippaasti ja kasvit saavat turvallisen peiton itselleen. Sormustin kukat on hyvä leviämään että kyllä olisi onnistunut. Hiihtänyt en ole muutamaan vuoteen. Mutta tiedän tunteesi. Ihana on kisusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parina kesänä olen kasvattanut sormustinkukkaa ja ne ovat hävinneet talvella, kun ei ole ollut kunnon lumipeitettä.
      Kisu on kyllä huipputyyppi.

      Poista
  5. totta, nyt on ollut oikea talvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Talvi tuli täällä aikaisin ja taitaa kestää ennätyspitkään. No, se ei minua haittaa. Kevät saa tulla yhdessä rysäyksessä huhtikuun puolessa välissä.

      Poista
  6. Suloinen Väinö! Voi että minulle iskee välillä niin kova kissakuume. Mutta periaatteesta en halua kissaa rivitaloon. Sitten joskus, kun asutaan maalla, voidaan hankkia kissakin. Hiihtäminen on mukavaa. Itse tosin olen hiihtänyt tänä talvena vasta kerran. Saa nähdä, jääkö ainoaksi kerraksi. Lasten kanssa on hankala lähteä hiihtämään, ja sitten kun mies on kotona, on kiva viettää perheen yhteistä aikaa. Oikeastaan olisin jo valmis lumien sulamiseen, sitten on paljon helpompi ulkoilla lastenkin kanssa. Joka tapauksessa minäkin olen ollut tyytyväinen siihen, että ollaan saatu ihan oikea talvi lumineen ja pakkasineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me olimme kaksi vuotta ilman kissaa ja kyllä se tämmöiseen vanhaan pirttin kuitenkin kuuluu. Koko sakki meillä on kissaihmisiä.
      Kun lapset ovat pieniä oma aika on vähissä ja harrastukset menee lasten ja perheen ehdoilla. Toivottavasti sulle järjestyy hiihtomahdollisuuksia tulevina talvina (toivottavasti myös lunta) :D

      Poista
  7. Kunnon talvea kannatan myös sillä mielellä, että sen jälkeen voisi tulla kunnon kesä. Muuten en talvi-ihmisiä ole. Ihana kissanpentu ja ilmeisen hyvä metsästäjä. Meillekin tuli jonkin aika sitten kaksi kissanpentua ja kaikki tuo kuullostaa varsin tutulta, paitsi täällä joutuvat tyytymään pelkkiin leikkihiiriin.

    VastaaPoista
  8. Lunta on tosiaan tänä talvena riittänyt. Suloinen Väinö, ja onpa ollut jo pienestä pitäen ahkerana hiirten pyydystäjänä! Hauskaa pääsiäisen odotusta!

    VastaaPoista
  9. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kiva, kun vierailit blogissa. Iloitsen kaikista asiallisista kommenteista.