Haastevastaus

Sain haasteen Gitalta Puutarha on kotini -blogista. Kiitos Gitta. Haasteet ovat mukava piristys ja jotkut niistä avaavat uudenlaista näkökulmaa blogistin maailmaan. Kaikkiin haasteisiin ei kuitenkaan aina ennätä vastailla, mutta nyt, kun sataa, niin on hyvää aikaa.

Kaktusdaalia ilahduttaa kukinnallaan etupihan perennapenkissä.

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.

 

Tämä on ihan vahinkodaalia. Juurakkoa ostaessani valitsin sellaisen, jossa piti olla tummanpunainen kukka valkeilla terälehtien kärjillä. Keltainenkin on ihan kiva, mutta ei se mitä piti.

2. Kirjoita lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen.

Olen kirjoittanut blogia vuoden -14 alusta lähtien. Sitä ennen luin joitakin blogeja, ehkä kuitenkin liittyen vanhan talon remontointiin ja asumiseen siellä. Toki vilkaisin myös puutarhablogejakin. Oman blogin perustin vanhan talon ja pihan muutosten dokumentointia varten. Piha on kokenutkin muutoksia, mutta talo ei juurikaan. Laatikkopuutarhaa perustaessani yritin etsiä vinkkejä siihen blogeista, mutta en oikein löytänyt. Ehkä käytin väärää hakusanaa. Halusin blogissani kertoa, kuinka meidän laatikkopuutarhaa rakennettiin ja miten viljely siinä onnistuu. Kukkien ja luonnon valokuvaaminen on harrastus, jonka voi mukavasti yhdistää blogin pitämiseen. Ehkä jossain vaiheessa kirjoittelen myös remppapäiväkirjaa tänne.

Ensimmäiset auringonkukat aloittavat kukintaansa,

 3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille

Lyhyet ja ytimekkäät postaukset ovat parhaita. Pitkät postaukset tulee rullattua alas ja vain silmäiltyä. Sinänsä harmi, mutta kun lukee useamman blogin peräjälkeen, ei jaksa yhteen postaukseen keskittyä. Nyrkkisääntönä voisi olla yksi postaus-yksi aihe-muutama kuva. Pidän siitä, että blogissa on isot ja kauniit kuvat. Kaikkein ihanimmat kuvat on mielestäni Hernepensaskujanteella (klik) Omat valokuvaamisen taitoni ovat huterat, mutta kovasti haluan oppia.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimes.

 Puutarha on kotini-blogin Gitta puutarhuroi suunnillen samalla puutarhavyöhykkeellä. Mielestäni on mukavaa seurata Gitan pihan tapahtumia, kun samat kukat kukkivat yhtä aikaa siellä sekä täällä.

Onkohan nyt viimeinen kerta, kun yritän kasvattaa maissia. Onhan siinä kauniit lehdet, mutta heteet eivät taida ehtiä kasvaa ajoissa. Kaksi vuotta sitten maississa oli heteet heinäkuun puolivälissä ja silloin tähkätkin ehtivät.

5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajaksi

Nyt kesällä olen seurannut todella huonosti blogeja. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka moni on jo ehtinyt vastata haasteeseen. Laitan tähän muutaman bolgin ja voit napata halutettasi haasteen.

Satupuutarhassa

Haapalehto

(Olen) ihan pihalla

Ruusunmekko

Ensi kesänä valitsen köynnöskaareen kasvin, joka on erittäin nopeakasvuinen. Krassit kasvoivat nyt todella hitaasti ja huonosti. Köynnöskesäkurpitsa alkaa vasta nyt kasvaa kaareen. Onneksi hallaa ei ole vielä ennustettu ja kurpitsa saa vielä hetken kasvaa tuossa. 

 

 Täällä on satanut koko päivän. Vettä on tullut ainakin 45 mm. Nyt ei tarvitse kastella pihalla pitkään aikaan mitään. Juuri tällä hetkellä aurinko pilkistää pilven raosta.

Nyt kaipaan aurinkoisia päiviä. Vielä on kesää jäljellä.

Avoimet puutarhat Satupuutarhassa

Ihanaa, kun paikkakunnaltamme löytyy niitä rohkeita ihmisiä, jotka tohtivat avata puutarhansa portit ja kutsua ihmiset vierailemaan pihassaan. Avoimet puutarhat-tapahtuma on aivan huippuidea: silloin voi käydä luvan kanssa kurkistamassa erilaisiin pihoihin ja saada itsekin uusia ideoita.  Sunnuntaina saimme vierailla Sadun ja Veli-Matin upeassa ja hyvin hoidetussa puutarhassa.

Vaikka asumme Sadun kanssa samassa kaupungissa, emme ole tavanneet missään aikaisemmin. Olemme tutustuneet täällä blogimaailmassa ja luemme toistemme blogeja. Olikin todella mukavaa mennä katsomaan puutarhaa, josta on vain nähnyt kuvia ja mielikuva pihasta on muodostunut näiden kuvien perusteella.

Sadun ja Veli.Matin piha oli rakennettu vuosien aikana ja työn tulokset ovat selvästi nähtävillä. Satu oli koonnut pienen valokuva-albumin, jonne oli kivasti koottu kuvia pihan vaiheista vuosien mittaan.
Tämä on kiva vinkki seuraavien Avoimien puutarhojen järjestäjille. Upea piha ei rakennu hetkessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ja ahkeruutta.

Tässäpä hieman kuvia sunnuntailta Satupuutarhasta. Satupuutarhaan voi tutustua myös Sadun omassa blogissa täältä (klik), jos et vielä ole ehtinyt tutustumaan.

Satupuutarhassa sadevedet on johdettu pieneen kastelulampeen.

Pihassa oleva huvimaja on keväällä muutettu pihasaunaksi.

 

Istutusalueet on erotettu nurmikosta kivirajauksella. 

 

Istutusalueet ja hedelmäpuut on sijoitettu pihan reunamille ja keskelle jää laaja nurmikkoalue.

 

 

Perennapenkkien kukat olivat jo suurimmaksi osaksi ehtineet kukkia, mutta kukkarunsauden voi kyllä kuvitella ja kyllähän kukkiviakin vielä löytyi.  

Satu hääri iloisena puutarhassaan ja kertoili pihastaan kyselijöille. Vieraita näytti riittävän ja sääkin suosi tapahtumaa.

Itse ihastelin Satupuutarhan istutusalueiden sijoittelua pihan reunamille sekä keskelle jäävää laajaa nurmialuetta.Piha vaikutti hyvin selkeältä ja rauhalliselta. Pihan kruunasi kaunis, pieni lampi pikku puroineen. Pihasauna vaikutti olevan perheen suosikki ja ahkerassa käytössä.

Olipa mukava käydä Satupuutarhassa ja tutustua ihanaan Satuun. Kiitos, kun osallistuitte Avoimet puutarhat-tapahtumaan ja saimme mahdollisuuden käydä vierailulla.

Oppineittenkukan opetukset

Kevään kylvöinnostuksissani erehdyin kylvämään myös oppineittenkukan siemeniä. Jostakin kumman syystä kuvittelin, että nuo zinnianakin tunnetut kukat kukkisivat jo kesäkuussa. Osa taimista ruskettui ja kuoli kasvun päästyä juuri alkuunsa. Osa selvisi ja ne avaavat nuppujaan juuri nyt, noin 1,5 kuukautta odotettua myöhemmin.

Kukat ovat kyllä oikein kauniita ja keltaisten liljojen vieressä väriyhdistelmä on melko mielenkiintoinen.  Toivottavasti kukat kestävät kauan hyväkuntoisina. Olen kuitenkin pettynyt siihen, miten hitaasti kukinta on alkanut. Ehkä jatkossa minun kannattaa jättää kesäkukkien esikasvatus ammatti-ihmisille ja ihanneolosuhteisiin.

 

Keväällä kylvin myös isoa Vanilla samettikukkaa. Senkin kukintaa odottelin jo kesäkuulla, mutta vasta nyt se kukkii kunnolla.

 En ostanut juuri ollenkaan kesäkukkia, sillä olinhan kasvattanut niitä itse. Samettikukan seuraksi istutetut lobeliat hankin puutarhalta. Koko kesän olen odotellut portaiden kukkien avautumista. No, onhan elokuukin kesää ja nyt en sitten tarvitse mitään krysanteemeja, sillä nyt kukat ovat täydessä loistossa. Talvehtineet ja myös pistokkaista itsakasvatetu pelakuut alkavat nekin vasta nyt kunnolla kukkia.

Portailla näkyy myös syy siihen, että blogi päivittyy nyt hitaasti. Marjametsät kutsuvat aina poutaisella säällä, jos ei metsä, niin sitten vattupuskat. Tänään sataa, niin ehdin kurkata muidenkin blogeja. 

Etanatilanne on helpottanut kasvimaalla. Ilmeisesti kasvien väliin ripoteltu Ferramol on tehonnut myös peltoetanoihin ja ne ovat selvästi vähentyneet. Kannattaa siis kokeilla sitä, jos tavallisistakin etanoista on harmia.