Halki, poikki ja pinoon

Pitkään hautunut suunnitelma suurten, vanhojen pihakoivujen kaadosta toteutui viime viikolla. Koivujen kaatoa on suunniteltu jo pitkään, mutta sitä on jouduttu lykkäämään. Koivujen kaataminen on ollut järjen ja tunteen taistelua; Koivut ovat vanhoja ja osin hieman lahoja ja kovalla myrskyllä on ollut riski, että ne kaatuvat jonkun rakennuksen päälle. Koivuista on tullut jokaisella tuulella mahdottomasti risuja ja syksyisin haravointia on riittänyt. Toisaalta koivut ovat ihanat silloin, kun hiirenkorvat viertävät vienosti niiden oksistoissa. Kesäisin ne ovat tarjonneet viilentävää varjoaan ja syksyn keltaiset lehdet ovat valaisseet hetken maisemaa. Talvisin koivuja on kaunistanut pakkaspäivien huurre.

Talo näyttää olevan ihan vinossa tuossa kuvassa. Kyllä se oikeasti on suorassa :)

Kiirastorstaina, töistä kotiin tullessani maisema oli jo hieman muuttunut.

Urakoitsija oli käynyt kaatamassa koivut kaivurin avulla ja nostellut rungot pihamaalle sovituille paikoille. Risuja oli pitkin ja poikin. Saunapolkukin oli aivan tukossa.

Pääsiäisloman ohjelmat olikin sitten siinä; Risua, pölkkyä, sahanpurua ja hikeä. Pikkuhiljaa piha siistiytyi ja pölkyt pääsivät pinoon, odottamaan halkomista ja risut kasaan silppuria odottamaan.

 

Osa pölkyistä on jo pienittykin ja risuja silppuroitu, mutta työtä riittää edelleen. Osa risuista kannettiin pääsiäiskokkoon, joka poltettiin kasvimaan reunassa.

Koivujen välissä kasvava vaahtera pääsee nyt hyvin esille ja saa valoa. Enkä tänä kesänä se totuttelee uusiin olosuhteisiin ja vasta ensi kesänä se pääsee kunnolla kasvun vauhtiin.

 

Piha siistiytyy koko ajan. Onneksi alkuviikosta säät ovat suosineet pihatöitä. Kannot vielä pitää jyrsiä ja suunnitelmat alueen kunnostamisesta jylläävät mielessä. Saunan ja huvimajan väliin pitää rakentaa aita näkösuojaksi ja kissankopin etupuolelle istutetaan jotain pieniä puita tai pensaita. Mahdollisuuksia on vaikka millaisia. Pieni männyntaimi ja kantojen juurella kasvavat pihlajat vielä pitää poistaa. 

Koivujen puuttumista ei oikein edes huomaa. Olen innoissani uudesta maisemasta ja uusista mahdollisuuksista sekä ideoista. Vaikka neljä koivua lähtikin pihalta, niin tontille jäi vielä 27 isoa koivua. Vielä voimme tehdä saunaan muutaman vastan oman pihan koivuista.

Piha avartui ja sisällekin tulee enemmän valoa. Auringonlaskukin näkyy paremmin.

Kuvissa näkyvä lumi on jo melkein sulanut kokonaan. Kuovit ja västäräkit ovat saapuneet. Jospa lämmin kevätsääkin saapuisi pian.

Ohtakarin jäävuoret

Tämän kevättalven erikoisin ja harvinaisin luonnonnähtävyys on ollut Lohtajan Ohtakarissa. meren rannalla. Edellisellä viikolla puhaltanut myrskytuuli oli kasannut jäitä matalikoille ja saarien vierustoille. Mekin käväisimme niitä ihmettelemässä, sääkin oli mitä hienoin talvisää. Mereltä puhalsi tosin hyytävä viima, mutta aurinko paistoi kirkkaasti.

Röykkiöt kiinnostivat muitakin ja etenkin lapset kiipeilivät yli 10 metriä korkeiden jäävuorien päällä.

Pääsiäiseen kuului kyllä paljon muutakin, mutta siihen ehtii palata sitten myöhemminkin. Nyt suunta uuteen. Iloa viikkoosi!

Kasvarin pesu ja harmillinen havainto

Viime viikolla pesin kasvihuoneen. En ole koskaan aikaisemmin sitä tehnyt, koska en ole kokenut sitä tarpeelliseksi. Nyt inspiraation aiheutti kasvihuoneen katossa mukavasti alkava sammalkasvusto. Etenkin pohjoinen, eli talon puoleinen kattolape alkoi uhkaavasti vihertää ja se ei näyttänyt silmään kovin mukavalta.

Maaliskuun puolivälissä maisema oli vielä talvinen.

Huhtikuun alkupäivinä lumet olivat jo sulaneet.

Pesuun olin löytänyt oivallisen välineen. Sini-tuotteella on valokatteiden ja lasipintojen pesuun tarkoitettu harja ja sen löysin etsimättä, muuta hakiessani rautakaupasta. Harjassa on taivutettava nivel, joten sitä pystyy käyttämään monessa asennossa. Hauska yhteensattuma, että kaikki pesutarvikkeet olivat vihreitä. Pesuaineena käytin mäntysuopaa, koska sitä sattui olemaan varastoissa viime kesän mattopyykin jäljeltä.

Vihrein välinein hyökkäykseen vihreää vastaan.

Pesu onnistui helposti. Sain katon kelvolliseksi ja sisäpuolikin puhdistui. Pesun suurin pulma oli huuhtelu, joka piti tehdä heittämällä vettä kauhalla pinnoille.

Pesun aikana tein harmittavan havainnon. Kasvarin kennolevyihin oli tullut paljon reikiä. Etenkin katon etelälappeella niitä oli lukuisasti. Myös useita kennoja oli kokonaan haljennut ylhäältä alas.
Ilmeisesti auringon valo on vaurioittanut kennoja. Myös sateet, pakkaset ja tuuli tekevät oman osansa.

Tämän kesän yritän pärjätä tuolla kasvarilla, mutta jo pesun aikana rupesimme isännän kanssa suunnittelemaan uutta. Olisikohan ensi keväänä uuden kasvihuoneen aika?

Ethän unohda unelmoida!

Tänään on aika haaveille, unelmille ja kaukaisille toiveille.
Tänään vain kuljen mahlantuoksuisissa illoissa,
etsin kevään keltaista kukkapenkistä
ja sinistä vuokkojen nupuista.

Tunnen iholla auringon lämmön
kasteisen nurmen jalkojen alla.
Iltaisin istun saunan edustalla
ja kuulen käen kukunnan.

Iltapäivien suloinen lämpö ja kesän täydet tuoksut.
Kukissa pörisevät kimalaiset ja perhoset.
Lasillinen virkistävää juomaa huvimajassa
suo ansaitun lepohetken.

Kesän herkut maistuvat suussa.
Retiisit, ensimmäiset porkkanat ja kaikki se vihreä.
Miten ensimmäinen kasvihuoneesta juuri poimittui
tomaatti pirskahtaakaan suussa mehevänä ja makeana.

Haaveiden lopuksi kerään kimpullisen kukkia.
Päivänkakkaroita, ruiskukkia ja unikoita.
Ruusujakin ottaisin, mutta enhän niitä raaski katkoa.
Jokohan uskaltaisin unelmoida sormustinkukista.
Niitäkin laittaisin kimppuuni.

Unelmien täyteistä iltaa sinulle <3

Munien värjäystä ja kevään paras piirakka

Pääsiäisperinteisiin kuuluu meillä munien puhaltaminen ja tyhjien kuorien koristelu tavalla tai toisella. Lasten ollessa pieniä, munat usein maalattiin vesiväreillä tai tusseilla. Nyt joudun tekemään koristelun yksin ja siksi on kiva kokeilla jotain uutta. Netin ihmeellisestä tarjonnasta bongasin eri elintarvikkeilla värjätyt kananmunat ja päätin itse kokeilla sitä temppua tyhjiin munankuoriin niillä aineksilla, mitä kaapista löytyi sillä hetkellä.

Punaiset munat syntyivät punajuurien etikkaliemessä. Liloihin muniin keitin desin mustikoita ja ruskeankellertävät munat värjäytyivät sipulinkuorivedessä, jota olin hetken keittänyt. Turkoosit munat sain aikaan vihreällä elintarvikevärillä, jota löytyi kaapista. Punajuurilientä lukuunottamatta, lisäsin värjäysliemiin lorauksen etikkaa ja teelusikallisen suolaa. Annoin munankuorien olla liemissään tunnin verran. Haasteena oli saada munankuoret pysymään liemessä, joten jouduin laittamaan niiden päälle painoja. Kuorien sisällä oleva ilma kuvioi väriä niin, että se tarttui epätasaisesti. Yritin vielä kiillottaa kuoria ruokaöljyllä, mutta en uskaltanut hangata niitä kovin voimakkaasti.

Olen puhaltanut munia tyhjäksi pitkin kevättä, joten niitä oli jo kertynyt melko paljon, mutta tänäänkin tuli kaksi uutta tyhjää kuorta, kun leivoin kevään suosikkipiirakkaani. Tämän ohjeen sain muutama vuosi stten ja sen jälkeen meillä ei juuri muuta ohjetta ole käytetty. Piirakan alkuperäinen ohje on peräisin täältä (klik). 

Persikkapiirakka

200g voita
1,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 muna
0,75 dl maitoa
1tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta.

Päälle

5 persikanpuolikasta ( pienempi purkillinen)
2 dl turkkilaista jugurttia
1 muna
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

1. Sulata voi ja lisää sokeri ja sekoita
2. Lisää jauhot
3. Ota erilleen n. kahvikupillinen taikinaa laitettavaksi piirakan päälle.( Juuri tässä vaiheessa)
4  Lisää muna ja maito ja sekoita
5. Lisää vaniljasokeri ja leivinjauhe ja sekoita
6. Kaada taikina voideltuun vuokaan.
7. Viipaloi persikat ja lado ne taikinan päälle.
8. Sekoita turkkilainen jugurtti ( kermaviili käy yhtä hyvin) ja muna sekä sokerit ja kaada   
    persikoiden päälle
9. Murustele erilleen otettu taikina piirakan päälle.

Paista 200 asteisessa uunissa  n. 30 min.

Piirakka on parasta juuri jäähtyneenä, mutta maistuu erinomaiselta myös seuraavana päivänä.

Kotoisasti kutsumme tätä piirakkaa "perspaisepiirakaksi" Koska pinnalla oleva taikinamuru toisinaan voi muistuttaa paiseita :)

Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille!

Piristystä harmaaseen päivään

Sää on edelleen harmaa ja ankea, joten silloin tarvitaan pientä piristystä. Tämän päivän piristys olikin helposti tehty, sillä tete-narsisseja ihan pursuilee kauppojen hyllyissä. Ensimmäinen yksilö pääsi keittiöön tuomaan pikkuisen auringon keltaisuutta.

Harmillista, että tetet kasvavat lämpimässä kovin nopeasti ja kukinta on pian ohi. Tuo keittiön tetekään ei ehdi nähdä pääsiäistä, jos se on koko ajan paikoillaan. Ehkä vien sen vielä kylmään vintin portaaseen, sillä eihän sitä työpäivinä ehdi juurikaan ihailla.

Ulko-oven molemmin puolin, ikkunoiden alla, on koko talven ollut kanervia, jotka saivat nyt siirtyä kevätkukkien tieltä.

 

Onneksi varaston uumenissa oli vielä hieman sammalta, jolla peittelin ruukut piiloon.

Tete-narsissit uhmaavat talvea ja kylmää. Jotenkin ne näyttävät vielä sopimattomilta lumen ja räntäsateen keskellä. Kylminä öinä, joita on luvattukin, nostan korit sisälle. Useana keväänä narsissit ovat kukkineet monta viikkoa noissa koreissa. Piristystä riittää siis pitkälle kevääseen ja sitten alkaa olla jo muiden kukkien aika.

Ensi viikolle on luvattu lämmintä säätä. Jospa kevät saapuisi tännekin.

Aprillia!

Kesä on kuulemma peruttu. Maapallo on muuttanut jotenkin typerästi suuntaansa ja tästä eteenpäin kuljemme kohti synkintä talvea. Sen tietää siitä, että lumisateet, joita kovasti tammikuussa odottelin, ovat vihdoin saapuneet.

Ruskea, lumen alta jo paljastunut maa, on saanut uuden valkean peitteen. Lunta tulee vain lisää ja lisää. Mustan mullan alla odottavat kukkasipuleista alkanut vaatimaton ja arka kasvu, on vetäytynyt takaisin sipuleihin. Lumi peittää niiden nukkumapaikat pehmeälle peitolla.

Pihan linnut turhaan etsivät ruokaansa maasta, niiden täytyy aloittaa uudelleen ruokailu lintulaudalla.

Hetken ennätin kuvitella, että pian pääsen puuhailemaan laatikkopuutarhalla. Taisi olla turha toivo. Lumi on peittänyt sielläkin maiseman.

Kuvistakin tuli kummallisen tummia, vaikka ihan valoisaa mielestäni ulkona oli. Taidetaan siis mennä jälleen kohti pimeää aikaa.

Näissä tunnelmissa kohden huhtikuuta.