Asevarustelua

Nokkosia, pelto-ohdaketta, valvattia: Siinäpä hieman vihollisiani, jotka häiritsevät puutarhanautintoani ja jossain vaiheessa kesää annankin niille periksi. Nokkosia kasvaa eniten pihasaunan ja Kainon Kuohun välissä. Edelliset asukkaat ovat yrittäneet istutella sinne pensaita ja perennoja, mutta nokkoset kasvavat ja valloittavat kaikki. Ilmeisesti maaperä tuolla kohtaa on hyvin ravinteikas ja kosteutta puron rannalla riittää.

Pelto-ohdaketta myös riittää. Eniten sitä kasvaa puron toisella puolella ja niihin ei pääse mitenkään käsiksi. Syksyllä, kun tuuli puhaltaa lännestä, pienet laskuvarjohyökkääjät leijailevat Kainon Kuohun yli tontillemme.
Pelto-ohdakkeessa on tosi vahva juuri ja piikikkäät lehdet. Sitä ei voi kitkeä ilman kunnon nahkakäsineitä ja kun lehdistä kiskaisee, juuret jäävät maahan. Kun kasvi pääsee takaisin kasvun alkuun yhdestä juuresta kasvaa kolme uutta vartta. Huh. Ei siis mitenkään miellyttävä kaveri puutarhassa.

Valvattikin ilmaantui kasvimaalle, kun se keväällä käännettiin kunnolla. Ilmeisesti se oli hävitetty myrkyillä pois, ennen, kun muutimme tänne. Juuret olivat jääneet mullan alla henkiin ja kääntämisen yhteydessä tulivat pintaan. Kesällä kyllä riitti kaikenlaista kitkemistä, Myrkkyjä en halua käyttää puutarhassa, eikä niitä kasvimaalla saisikaan, koska Kaino Kuohu virtaa vieressä.

Tänään otin uuden askeleen kamppailussa noita vihollisiani vastaan. Törmäsin alennusmyynnissä liekinheittimeen kaasupolttimeen, joka on tarkoitettu rikkaruohojen hävittämiseen. Saapa sitten keväällä nähdä, miten laite toimii ja onko hankinta ollut kannattava. Butaanikaasusäiliö vain paikoilleen ja sitten vain hyökkäykseen.

Kevään ensimmäiset siemenpussit on myös hankittu. Tästä se hullunmylly alkaa. Multaa ei tosin minulla vielä ole, joten täytyy vielä malttaa.

Päivän pidentymisen huomaa jo. Helmikuulle kun päästään, niin valon määrä lisääntyy ihan huikeasti. Sitä odotellessa!