Alavilla mailla hallanvaara

Nyt tuntuu syksyltä, tai oikeammin talvelta. Sää on niin kylmää, niin kylmää. Tuuli puhaltaa kylmästi. Meinasin kirjoittaa koleasti, mutta sitä se ei ole. Se on kylmää. Lämpotilan äkkinäinen pudotus tuntuu luissa ja ytimissä. Kylmenevät säät tiesivät myös kiireisiä päiviä puutarhassa.

Kesällä heinäkuun lopussa tuskailin halloween-kurpitsojen kukkien hedelmättömyyttä. Pienet pullistuvat kurpitsan emikukkapohjat vain rupsahtivat ja kuolivat pois ja näytti siltä, että kurpitsasato on aivan menetetty. Sain vinkkejä pölyttää itse kukkia. Siihen en kuitenkaan enää ajatellut ryhtyväni, koska kesä oli jo niin pitkällä. Pian kuitenkin huomasin, että kurpitsoitahan alkaakin pullistella. Ja niin kuusi kasvavaa vihreää pallukkaa pullistui ja pullistui. Sunnuntaina oli kuitenkin aika ottaa ne pois, sillä sääennusteet lupasivat niin kylmiä öitä, että harsotkaan eivät varmaan olisi suojanneet kasvustoa. Yksikään kurpitsoista ei kuitenkaan ollut vielä saanut siemenpussin kuvassa ollutta oranssia väriä. Pikainen konsultaatio herra Googlen kanssa vinkkasi, että kurpitsat kypsyvät myös huoneenlämmössä, joten toivoa ei ole vielä heitetty. Katsotaan mitä tapahtuu. Kurpitsat kypsyvät nyt verstashuoneen ikkunalla. Ehkä halloween-lyhdyn voisi tehdä vihreästäkin kurpitsasta, jos väri ei alakaan muuttua.

Osa kurpitsoista oli kuitenkin jo alkanut kellastua. Harakatkin olivat halunneet maistella niitä. Yhdessä oli ikäänkuin hampaanjäljet. Ihan kuin jänis olisi käynyt haukkaamassa.

Punajuuretkin nostin pois. Sato olikin varsin yllättävä. Olinhan kylvänyt koko pussillisen siemeniä suuren punajuurisadon toivossa. Laatikkopuutarha tuotti kuitenkin pettymyksen. Suurin osa punajuurista oli jäänyt minikokoisiksi. Kuvassa on suurimpia yksilöitä, pienimmät jätin laatikkoon maatumaan.

Talteen korjattavia punajuuria oli noin litran verran. En siis tee jouluksi rosollia omista punajuurista, eikä ole säilöntäongelmia. Kellarissakin on tilaa jollekin muulle. Punajuurien kasvattaminen on aikaisemmin onnistunut aivan ongelmitta tavallisessa kasvimaamullassa, mutta ilmeisesti laatikkopuutarhan multa oli sille vähemmän sopivaa. Viimevuotisetkin punajuuret olisivat saaneet siveän vanhanpiian punastelemaan, mutta näistä ei ole iloa juuri kenellekään. Ehkä teen pienen purkin etikkapunajuuria.

Laatikkopuutarhaan jäi vielä porkkana ja lehtikaali odottamaan sadonkorjuuta.. 

Lauantaina laatikkopuutarhassa näkymät olivat vielä kesäiset, vaikkakin jo paras aika on jo kauan sitten mennyt ohi.

Tänään tiistaina näkymät olivat vallan erilaiset. 

Ensimmäinen kesä laatikkopuutarhurina alkaa olla takanapäin. Pian on aika muistella kesää ja kerätä yhteen kokemukset laatikkopuutarhasta.