Ruususen jakkara

Vaahteran lehdellä elellään vanhaa arvostaen. Se onkin tämän paikan elinehto, sillä kaikki täällä on vanhaa, asukkaita ja kissaa myöten. Joskus nuoria piipahtaa, mutta sitten taas siirtyvät omiin ympyröihinsä. Kalustuskin on vanhaa, joku uudempaa  ja joku vanhempaa.

Vanhaa arvostaen tein kirpparilöydön, joka on mielestäni aika hauska. Ei silti, että nyt olisin sellaista juuri ehdottomasti tarvinnut, vaan ihastuin siihen niin kovin, että ostin pois. Koska auto oli menossa, kuskasin löydön pyörällä, joka sekin on jo antiikkia. Hyvin kuljetus onnistui, onneksi matka olikin lyhyt.

Ruususen jakkarassa onkin oikein sirot jalat ja kevytkin se oli. Mutta sen sisällä on hauska yllätys, joka tekee sen erityisen kiinnostavaksi. 

Jakkaran sisällä on lokerikko, joka voidaan nostaa pois, ja sen alla on vielä koko jakkaran kokoinen iso n. 10 cm korkea osasto.

Päällyskangas kaipaa uudistusta, mutta näin alkuun vanhakin kangas kelpaa ihan hyvin.

Vanha herra testasi jakkaran ja havaitsi sen oikein hyväksi päiväunipaikaksi, varsinkin, kuin aurinko lämmitti ihanasti ikkunan läpi.

Nyt vain pitäisi päättää, mitä jakkaran sisälle laitetaan. Olisiko se hyvä paikka sukkapuikoille ja virkkuukoukuille vai kenties kitaratarvikkeille ja sun muulle sellaiselle.

Nyt tarvittaisiin hyviä ehdotuksia.