Pajun punontaa

Hiihtämätön hiihtoloma alkaa olla taakse jäänyttä elämää. Sukset sai ripustaa jo odottamaan uusia lumia. Peltojen lumet sulavat pikkuhiljaa ja latuni siinä samalla muuttuu vedeksi Kainoon kuohuun. Puro virtaa nyt sulana ja todennäköisesti mitään tulvaa ei tänä keväänä tule. Vedenpinta on kuitenkin normaalia korkeampi Tänään otettu kuva näyttää, että vielä lunta riittää joissakin paikoin.

Talvimyrsky ( toivottavasti se viimeinen, jonka jälkeen alkaa kevät) pyyhälsi eilen Vaahteran lehdenkin yli. Olinko viivytellyt jouluvalojen kanssa, vai arveliko myrsky, että nyt saa kevät tulla, sillä kuistin kulmalla riippunut lyhty putosi  tuulen puuskassa maahan ja särkyi pirstaleiksi. No, viimeisetkin jouluvalot on nyt kerätty pois.

Koska liikunta lomalla jäi aiottua vähäisemmäksi ( lumet sulivat ja tiet olivat turkasen liukkaita), puuhailu on löytynyt pihalta katse kesään ja tulevaan kasvukauteen suunnattuna. Alkuviikosta kävin lekkelemässä hieman pajunvitsoja Kainon kuohun varrelta ja tänään punoin niistä köynnöstuen Olen joskus aikaisemminkin tehnyt vastaavia. Nyt apualustana oli finnfoamin palanen, ehkä paksu pahvikin kävisi. Alustaan piirrettiin ympyrä, johon silmämääräisesti laitoin paikat 11 pajunvarrelle. Vähemmänkin varsia olisi ehkä voinut olla, mutta niitä pitää laittaa pariton määrä, että punominen sujuu joka kerran varren edestä ja takaa, vuorotellen.

Seuraavaksi kieputin rautalankaa pajunvitsojen yläosaan pitämään päät yhdessä.

 Alku on aina hankalaa, mutta kyllä vitsat rupeavat pysymään paikoillaan. Enempää punoksia en halunnut laittaa, vaan tarkoitus on antaa kukkien vallata tukipilari. Punokset vain antavat muodon ja ryhdistävät ja tukevat pilaria. Punonta aloitetaan hieman ylempää, että köynnöstuen voi hyvin työntää syvälle multaan, tai ruukkuun. Tänään en vielä viimeistellyt punosta, vaan laitoin käynnöstuen kuivahtamaan punonta-alustan kanssa. Muutaman päivän kuluttua otan sen pois alustasta ja leikkelen pajunvitsojen päät siistiksi. Sitten pääsenkin punomaan uutta tukea. Pitäisi vain käydä keräämässä lisää erityisesti pitkiä ja paksuja vitsoja.

Pajun sävyt ovat kauniit, väri vaihtelee vihreästä punaruskeaan, Joukossa oli muutama pajunkissakin.

Muutkin kevätpuuhat edistyvät pikkuhiljaa. Alkuviikosta leikellyt ja multaan laitetut pelagronian pistokkaat taitavat voida mainiosti verstashuoneen ikkunalla. Mihinkähän ihmeeseen saan kaikki pelakuuni kesällä mahtumaan. Haluaisin vielä lisäksi ostaa ainakin tumman punaisen pelargonian ensi kesänä.

Tänään oli kevään tähän asti lämpimin päivä. Mittari näytti 5,3 astetta. Tuuli oli kuitenkin kylmä ja taivas pilvessä. Ensi viikolla pitäisi auringon paistaa. Toivottavasti ennustus toteutuu!