Elokuun illan ihanuutta

Kesä kallistuu loppuaan kohti, mutta ensin on kesän ihanimman ajan vuoro. Elokuu on ihanaa aikaa. Kaikki vielä on niin runsasta ja rehevää. Piha kukkii valtoimenaan, Viileä kesä on viivästyttänyt kaikkea kukintaa, vasta nyt siemenistä suoraan maalle kylvetyt kesäkukat aloittavat kukkimistaan. Oi mitä ihanuutta. Tänään elokuu tuntuu jotenkin erityisen sykähdyttävältä, ehkä se johtuu auringosta, joka on paistanut koko iltapäivän aamun sateiden jälkeen.

Korianteri kukkii kasvimaalla. Olen yrittänyt opetella sen syöntiå, mutta sen lehdet maistuvat tosi pahalle. Kesällä satuin lukemaan jostakin, että korianteria onkin kahta lajia. Toisesta mausteeksi käytetään lehtiä ja toisesta siemenä. Olisikohan minulla sitten sitä, jonka siemenillä maustetaan ruokaa? Kaunis se on joka tapauksessa. 

Kasvimaa on ihanimmillaan. Vielä en ole ottanut sieltä mitään kasvia käyttöön muutamaa sipulia lukuun ottamatta. Auringonkukat venyvät ja venyvät. Toivottavasti ne ehtivät kukkia ennen pakkasia. 

Illan aurinko valaisee laatikkopuutarhaa. Sitä ei vain voi olla kuvaamatta. Tällä kertaa jälleen krasseja. 

Ilta-aurinko valaisee myös avautuneita pioniunikkoja. Olikohan ne niitä, en enää muista mitä tulin kylväneeksi, mutta voiko olla ihanampaa, kuin valkoinen unikko aurinkoa vasten. Kuin enkeli puutarhassa!

Ihana aurinkoinen ilta. Ihana elokuu.