Käyttöä pärekorille ja syksyn tuomaa

Taannoin ostin paikallisesta fb-kirppisryhmästä pärekorin. Olen jo pitempään haaveillut pärekorista, joka sopisi pyykkikoriksi. Uutta pärekoria en ole vielä raaskinut ostaa, sillä ne maksavat torilla n. 50 euroa. Olisihan se käsityötä ja pärekorin hiilijalanjälki on varmasti paljon pienempi, kuin muovisen pyykkikorin. Ostamani kori oli kuitenkin sen verran likainen, että pesun jälkeenkään en siihen ainakaan puhtaita pyykkejä mielelläni laittaisi, joten kori sai hetken odottaa käyttöä. Tänään keksinkin sille oivan käyttötarkoituksen, sillä vihdoinkin kerkesin putsata saunassa kuivumassa olleet sipulit.

Kori mahtui oikein hyvin keittiön leivontatason alle. Sieltä sipuleita on helppo ottaa ruuanlaittoon. Toivottavasti ne säilyvät hyvin. 

Tänään ennätin pitkästä aikaa kierrellä pihalla ja tutkailla syksyn muuttamaa maisemaa. Kaikki kukat eivät ole vielä lakastuneet. Auringonkukat ovat painuneet tuulissa ja sateissa aivan lakoon, mutta sieltäkin ne kääntävät kukkansa valoa kohden. 

Kylmän yön pelossa keräsin myös viimeiset tomaatit, kesäkurpitsat paprikat ja pinaatin pois.

Ennätin myös vihdoin kerätä kukkien siemeniä. Kaikkein eniten toivon, että vaaleanpunaisen pioniunikon siemenet itäisivät myös ensi keväänä. Toki kylvän myös muita unikonsiemeniä sekä krassia, joita nyt keräsin talteen.

Syksy on tuonut elämääni myös aivan toisenlaiset kuviot. Muutaman viikon talven aikana liikuskelen nuorison seurassa yliopistolla. Väliviikot sitten naputtelen aivan toisenlaisia tekstejä. Oheinen kirjapino odottelee lukemista ja lisää pitää lainata. Tämä blogi taitaa jäädä nyt kakkoseksi, mutta ei ihan kokonaan unohdu,

Syksyiset puuhat pitävät vielä kiireisinä. Juurekset ovat vielä maassa ja haravointiurakka vasta alkutekijöissä, mutta onhan se vaihtelua tietokoneen naputtelulle ja kirjan lukemiselle.