Pinkkiä pihalla

Loppukesä on kukkien juhlaa. Joka puolella pihaa kukkii. Laatikkopuutarhassa yksivuotiset jatkavat kukintaansa edelleen, tosin osa kukista on jo kukintansa loppusuoralla. Krassien lehdet ovat jo muuttuneet keltaisiksi, ilmoittaen näin voimiensa ehtymisestö. Pian on siementen keruun aika. Ainakin unikkoa ja krassia pitää kerätä ensi kesäksikin. Kehäkukan siemeniä minulla on vielä runsaasti.

Minun kukkavärini taitaa olla pinkki. Tosin pidän kyllä melkein kaikista ja kaikenvärisistä kukista. Jostain kumman syystä päädyn kukkavalinnassani kuitenkin tuohon pinkkiin. Vanhin pelargoniani on pinkki. Nyt vasta loppukesästä se on oikein innostunut kukkimaan. Tämä pelakuu antaa väriä sisäänkäynnille. Ehkä muutaman viikon vielä tuokin pelargonia saa olla ulkona valmistautumassa talveen, muttta sitten alkaa pitkä talvi pyykkituvan viileydessä.

Keväällä ostin daalian juurakoita. Niitä en ole ennen kasvattanutkaan. Kevät oli mikä oli, mutta daaliat aloittelivat kasvuaan kasvihuoneen vaihtelevissa olosuhteissa. Sitten siirsin ne sinkkiämpäreihin odottelemaan kukintaa. Juhannuksen ajan sateet liki hukuttivat nuo reijättömissä ämpäreissä olevat daaliat ja siirsin ne kukkapenkkiin. Siellä ne ovat vankistuneet ja kasvaneet pituutta. Korkeimmat daaliat ovat jo liki metrin korkuisia
.

Stolze von Berlin

Star`s Favourite

Star`s Favourite

Jostain syystä vain yksi stoltze von Berlin- taimi on kukassa. Oliko siinä vahvempi juurakko  ja se teki nuput aikaisemmin. Muitten kukintaa vielä odottelen. Viime yönä lämpötila kävi lähellä hallaa, mutta daaliat eivät ole kärsineet. Pitääkin nyt hieman perehtyä daalian talvetukseen. Kellarissa niiden luulisin selviytyvän, mutta minkälaisessa säilytysastiassa?

Runkoruusu kukkii edelleen. Siinä oli loppukesälle kolme nuppua, jotka avautuivat, mutta minkälaisia kukkia sieltä tulikaan! Ei mitään pieniä kukkasia vain todella valtavat, runsaat kukat.

Uusin ruusuni kukkii takapihan kesällä perustetussa perennapenkissä, köynnösruusu John Davis asustelee siellä rautahäkissään. Eilen huomasin siinä vielä uusia nuppuja. Taisi olla nappiostos. Tovottavasti saan sen selviämään talven yli.

En ole varmaan muistanut kertoa, että rakastan unikoita :) Enkä ole laittanut blogiin yhtään kuvaa niistä ( heh) No, kohta jätän unikot odottamaan ensi kesään, mutta sitä ennen on pioniunkkokauneuden vuoro.

Kylläpäs pinkkiä riittää. Kuvat noista on otettu parin viime viikon aikana, mutta kaikki kukkivat edelleen ihanasti. Pikkuhiljaa auringon valo väheneen ja säät jäähtyvät. Kukat lakastuvat, eikä uudet nuput enää jaksa aueta kalpeassa syysvalossa. Runkoruusu nostetaan kellariin daalian mukuloitten kera. Unikon pulleat siemenkodat taitetaan kuivumaan ja osa saa jo kylväytyä maahan odottamaan kevään lämpöä ja valoa. Kesälle jätetään jäähyväset ja ihanat hetket painuvat muistojen joukkoon.